500. Uskomattomia Y-uutisia.Sähkö ja säteily on koko sähkökoulutusajan systemaattisesti pidetty irti toisistaan. Elektronien liike on selitetty sähkönä ja toisaalta vain nopeat elektronit, jotka reaktoreissa sinkoavat ytimistään samaisia elektroneja määritellään beetta-elektroneiksi. Toisaalta valenssielektronejaan menettäneen aineen muuttuminen vääjäämättä kaasuksi ja kelluvaksi kanavasäteilyksi on pyritty systemaattisesti unohtamaan 1920-luvun aukaisemattomiin kirjaharvinaisuuksiinsa. Saati, että elektronien osumista röntgenöivistä sähköisistä ilmiöistä arkisissa ydinvoimasähköverkoissamme kanavasäteilyiden temmellyskenttinä olisi saanut koskaan puha Suomessa yhtään sanaa! Niin tai miten se nyt haluaa ottaa. Nimittäin nykyään EU:ssa systemaattisesti esim. Arevat, Siemens yms. vaatii normimittaamaan röntgönmittarein sähkökytkinlaitteistaan pöytäkirja-arvot turvariskeinä.
Jo keskijännitetasoista 10-20kV alkaen systemaattisesti niiden, tuottamat-, välittämät-, lähettämät röntgensäteilymäärät mitä tarkimmin. Kuvaavaa, miten nimenomaan ydinvoimateollisuuden alkaessa käyttää s y s t e m a a t t i s e s t i kyseisiä itse rakentamiaan massiivisia satojen km pitkiä suurjännitelinjoja keskeisinä ydinvoimaloiden mm. kanavasäteilyionien, säteilybeettaelektroniensa ja esim. röntgensäteilyn tuotostensa kuljettimina kauas on tämä muutos tehty! Itse asiassa kytkimiin ja vastaaviin sähkön kulun avustuslaitteisiin on ydinalan OMIN muutosmääräyksin alettu rakentaa monimutkaisia mm. kestomangneettisia pyörteytyssysteemejä. Laajasti salattuja "plasmaionisaatiohallintayksikköjä". Suuria liikesalaisuuksia, joilla on vaan yksi keskeinen tehtävä. Estää säteilyenergiaa kasautumasti "liikaa" laitteistokokonaisuuksien rakenteisiin". Josta on tullut ydinyhtiöitten oman sähkölaitekaupan markkinaetu, koska vasta ydinvoimaloitten tultua 70-luvuilta kantaverkkoon kanavasäteilytuotoksinsa on ylipäätään tarve siirtää ydinvoimaloista sinkoavaa säteilyenergiaansa esteittä satojen km päähän alkanut olla akuutti! Määräykset säteilyturva-arvoista tosin tuli voimaan vasta muutama vuosi sitten. Vasta kun ongelmat olivat vuosikymmenien käytössä muuttuneet ydinvoimalinjoilla kestämättömiksi! Erittäin mielenkiintoinen asia, kun tajuaa nämä EU:n uuden määräyksien syiden kytkökset.
------------
Kauaksiko kelluva ui?
Pohjolan ydinvoimaloista tehtiin kansainvälinen Milkas tutkimus Itämeren maailman suurimmasata säteilysaastumista 2006. Itämeri osoittautui maailman säteilysaastuneimmaksi mereksi. Esim. TVO:n ympäriltä todettiin mm. merenpohjan olevan Itämeren radioaktiivisen hopean peittämää. Mutta tutkijoille jäi selittämättä miten tämä ydinvoimaloitten päästöt olivat levinneet yli meren? 2010 Saksassa, Engalannissa ja USA:ssa kansainvaälisin tutkimuksin niinikää todettiin ydinvoimaloista lähteneen ympäristöön säteilyainekertymiä ja sairastuttaneen jopa plutoniumtuotoksin ympäristöään. Muttei oivallettu miten? TVO:n yhteiskuntavastuuraportti kertoi ydinvoimalayhtiön menettäneen reaktorimassaansa 2004 jo 600kg ja kohottaneen sen tehonnousuin yli-ikävoimalassaan 2008 uskomattomaan 2 200kg/v, muttei tiedetty miten?
Norjan rannikoilla kolunneet saavat puolestaan ihmetellä tuumaluokkaa paksua lasia, joka on kellunut suolameressä niin pitkään, että on pyöristynyt tyystin. Muttei kukaan tiedä miksi tuo lasi voi kellua? 1950-luvuilta asti esim. Ranska ja Englanti olivat mielestään keksineet loistavan tavan päästä eroon esim. ydinjätteistään. Erilaiset hankalaksi koetut ongelmajätteensä ydinalassa päätettiin loppusijoittaa lasittamalla ne ajan hengen mukaan "ikuiseksi ajaksi" ja upottamalla laajoihin alueisiin pitkin Euroopan merensyvänteitä. Kaikki meni alkuun hyvin. Mutta pian säteily eroosoi lasimassat jälkisäteilyn energioin rikkoontuviksi neutronien , röntgensäteilyjen, kanavasäteilydiffuusiointien onteloittamaksi säpäleiksi. Varsin pian kävi selväksi, tämä radiaktiivinen ja vuosimiljooniksi suunniteltu ongelmajäte sai kyvyn kellua muutamissa vuosissa. Alettiin laskea pitkällekkö säteilyaineet merissä jaksaa kellua. Aikaa on kulunut vuosikymmenet ja arvioidaan, että tämä lasi säteilytonnisto on kiertänyt koko Atlantin 4-5-kertaa 2000-luvuille, eikä loppua näy.
---------------
Milkas se 2006 pohjalta.Aiheen tässä vaiheessa Milkas,se 2006 tutkimus samaan teemaan:
http://kuvaton.com/k/nNe.jpg
Alkumateriaalissani jo kristaloin erään keskeisen ydinvoimateollisuuden ongelman:" Miten kauas säteilevä ilmaplasmakaasuksi ionisoitunut reaktorista väkivahvasti ulos tauotta ammuttu sisältöjäte voi ilmassamme kellua? OL-1 reaktorikannen paksuus lasketaan 10cm luokassa. OL-3 laitoksen reaktoriseinämä on kanavasäteitten läpidiffusoimisen hallitsemiseksi tehty tuplapaksuksi 25cm luokkaan. Mikään ei silti auta, kuten TVO:n yhteiskuntavastuuraportti 2008 jo kiistatta kertoo. Kun TVO on nostanut reaktorinsa tehoja 131% tasolle, ydinyhtiö on samalla yli kolminkertaistanut alkuvuosien 600kg/v uraanijätevuotonsa 2 200kg/v, eikä kasvulle kattoa näy. Loviisasta emme saa kuin Milkaksen tiedot ja toteamme, että vaikka Fortumin voimaloitten tehot on puolet TVO:n vastaavista niin silti Loviisan reaktorivuodot ylittävät TVO:n 2kpl reaktorin 2* 86t sisällön 2,2t uraanikatomäärän reippaan yli PROSENTIN/vuosi vauhdit. Raportista huomaamme, että Ruotsin voimalaitoksien uraani/plutoniumvuotojen taso on puolestaan 100-kertainen. Tämä johtuu siitä miten Ruotsissa on ydinvoimaloitten tehot ylitetty uskomattomaan +300% tehoylitykseensä. Ruotsi tarkoin vaikenee paljonko tämä tarkoittaa vuotavana reaktorisisuksena /vuosi. Milkaksen raportin alhaisimman vuodon laitos on normaalitehollaan käyvät Venäjän reaktorien 1000-osa Suomen päästöistä vuotavat laitokset. Toisaalta tiedämme, että TVO kasvatti normaalitehonsa jokaista +10% tehonnousuaan kohden saasteitaan kaksinkertaiseksi lähtöarvoistaan. Näin Ruotsin +300% tehonnosto edustaisi n.15% reaktorisisältökatoa/vuosi! Korostan, että arvio koskee vain paria yliteholaitosta ja perustuu karkeaan vertailujanaan TVO:n saatavissa olevista laskelmista. Tämä lähtöarvioksi, kenties tarkennuksia saaden.
2010.03 Rauma Kuovin nuorisotalolla G.B:n pitämässä kokouksessa minulta kysyttiin miksei vuotavaa plutoniumia sitten näy reaktorien ulkopuolella niin paljon kuin suora vuototonnisto osoittaisi? Milkas 2006 tutkimus antaa siihen oivaa lisäviitettä löytämällä TVO:lta 40km säteelle vahvan radioaktiivisen hopeapäästökerroksen. Kun TVO halkaisee uraanin U-92 on muodostunut klassinen puolikas Pd-46 jalometallinen palladium vain pykälän päässä hopean Ag-47 arvosta. Eikä klassiset reaktorituotoksena tutut ja pelätyt jodi, ksenon jää kauas. Posiva ilmoittaa todellisuudessa reaktorissa muodostuvan ydinjätteensä materiaalikirjoon liki 50 eri alkuaineella. Reaktoreista diffuusoituu OTAVA 1927 kirjan Luonto ja me 6 Radioaktiivisuus mukaan ns."kanavasäteilynä" läpi reaktorirakenneseinämien. Sieltä nämä alkuaineatomit valenssielektroninsa menettäneinä muuttuneena KAASUKSI alkavat kellua ilmakehässämme. Meille jää mietintään kauaksiko kelluva kelluu? Esim. klassinen pelätty uraaninihajoamisen säteilytuotoskaasu radonerältä menee liki kuukaus, ennenkuin säteilypuolittuu liki kokonaan tuulten kelluttamina maailman tuulissa lyijyksi.
Aiheesta A. Vahtera Ydinenergian uhkapeli Ranskan hyötöreaktori Super-Phenix. 1973 valmistuneen Phenix-hyötöreaktorin 350MW laitosjätettä oli tarkoitus käyttää Super-Phenixin polttoasineena. Phenix suljettiin 1976 sen jälkeen kun oli havaittu mystisiä vuotoja sen sulanestenatriumlämmönvaihtimissa. Super-Phenixille kävi samoin samaiset mystiset tonniluokkaiset kalliin ja tappavan natriumsulan kanavasäteilydiffuusiot jäivät mysteeriksi! Natriumia katosi tonneittain jäähdytyspiireistä. Mutta mitään paikkaa minne nämä kanavasäteilytonnistot kulkeutui , tai mistä ei kyetty löytämään. Kanavasäteilyt jäivät ratkaisematta ja myös Super-Phenix suljettiin. Samalla koko Euroopan suljetun kierron plutoniumhuollon peruspilarit.
----------------
Mihin edelläkerrotuilla?Olemme saaneet selville miten jo NYT maailmalla olevilla perusreaktoreilla syydetään reaktorin sisällöistä STUK-mittalaitteitten ohi ympäristöön ja säteilykontrollin reagoimatta Varmasti yli 1%/vuosi. Mutta Ruotsin vuosien loputtomista ongelmistaan IAEA:n kontrollerien riuduttamissa ylirevityissä reaktoreissaan vuosikaudet jopa yli -10% vuosikadoilla säteilymassatruhoksi. IAEA havaitessaan Ruotsin reaktorityylit jopa 100-kertaa yli 1% Suomalaisreaktoripäästäjiä pahemmiksi on kiinnostuneena pakotettu puuttumaan tapaan toimia vuosikausien jatkotarkastusoperaatioin. Nyt asiallisesti Ruotsissa IAEA tutkii jälkikäteen mitä kenties jopa -15%/v kanavasäteilyjen ja neutronivuovuotojen tuhot ovat maailmallamme aikaansaaneet. Vaan tuskin mitään ei opittu ydintyyliin:T&T VTT Seppo Vuori Ydinvoima ja innovaatiot 2009:"Uraania raskaammat, f i s s i o i t u m a t t o m a t " isotoopit muodostavat valtaosan käytetyn ydinpolttoaineen pitkäikäisimmistä aktiivisuudesta, minkä takia polttoaine pysyy voimakkaasti radioaktiivisena kymmeniätuhansia vuosia.. Neljännen sukupolven ydinteknologiassa tavoitteena, käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä avoimesta suljettuun polttoainekiertoon. Generation IV International Forum (CIF) valitsi vuona 2002 kuusi neljännensukupolven ehdokkaikseen. KAIKKI reaktorityypit perustuvat teknologioihin, joista ON olemassa myös käytännön kokemusta!!"
Nyt arvoisat lukijat haluaisin pitempää mietintää. . Jatkomateriaalissa VTT maalailee miten parhaimissa versioissaan aiotaan hyötää polttoaineesta jopa yli 97%! Asetteluissa on nyt enemmän kuin kestämätön ristiriitaa. Suomessa reaktoreissa samaa uraania pakkohyötämällä jopa 5v putkeen menetetään sisällöstä jo yli 6%. Ruotsissa nyt tarkkailtavissa reaktoreissaan uraanipolttoaineesta kyetään 5v/+300% ylitehoin ylipolttohyötämisillään polttamaan n.3-4% uraaneistaan. Massakadot kertaluokkia Suomea suurempia liikesalaisuuksia. -40%, jopa yli. Mitä ylläkerrottujen IV-sukupolvien polttotapa ns. "suljettuna" näillä lähtöarvoillaan tarkoittaisi? Reaktoriin pannaan kierrätettyjä ydinjätteitä ja m i t ä ä n ei poistettaisi! Tiedämme jo ydinjätteen kompastus on sen muuttuminen polttokyvyttömäksi ja fissioimattomaksi. Mutta silti suljettu kierto kertoo sen "palaen katoavan". IAEA ja CIF suunnittelee ydinvoimalamallia jossa kaikki ydinjätehuollon aiemmat murheet ja ydinjätteet muutetaan valtavaksi neutronivuovuodoiksi ja läpi diffuusoituviksi kanavasäteilykaasuiksi! IAEA/STUK ovat vaan sopineet, että ydinvoimaloistamme jo nykymalleilla sinkoavia kanavasäteilyjen ja neutronivuopäästöjen tonnistoja ei lasketa. Nyt kansainvälinen ydinlaitevalmistajataho haluaa muuttaa megamokan keinoksi dumpata jatkossa maailmalla aikki ydinjätteet ympäristöömme levittäytyviksi kontroloimattoman rajattomiksi mittaamatta jätettäviksi kaatopaikoiksi!
