Haluatko mainostaa viheraho.info:Ssa ?
Ota yhteyttä mainostus@viheraho.com
Otan vastaan käytöstä poistetta elektroniikkaa. yhteydenOtot pasi@viheraho.com
Lisäksi suuri tarve UPS eli katkottomien powereiden isoista akuista
Teollisuudessa näitä käytettyjä vuoden pari ikäisi akkuja menee poistoon
Voin Noutaa useita kymmeniä kappaleita tarvittaessa
Joten jos tiedät mistä näitä voisi noutaa kerrothan siitä minulle. - Kiitos

Kirjoittaja Aihe: Milloin tälle EU hölmöydelle tulee loppu  (Luettu 543 kertaa)

Viheraho

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 14767
  • Minä itte :)
    • Pasi Viherahon kotisivut - The homepage of Pasi Viheraho
Milloin tälle EU hölmöydelle tulee loppu
« : Toukokuu 07, 2022, 13:49:03 ip »
https://yle.fi/uutiset/3-12431584

Onko erottava EU:st kun aina kehitellään lisäkuluja ihmisille.
Uusiin kenties voisi olla kun rakennetaan tiukempia vaatimuksia mutta että pitäisi alkaa remontoimaan kallilla ei kuullosta kovinkaan järkevältä.
Ja se pakko.Monet remontoi ihan vapaaehtoisesti mutta kaikilla ei noihin ole varaa niin onko sitä sitten pakko lailla alkaa vaatimaan
Erotaan EU:sta olis mun mielipide tähän hölmöyteen.



*************************************


Euroopan komissio kaavailee mittavia pakkoremontteja suomalaisten koteihin – Pohjanmaalla on huoli yksin asuvien vanhusten taloista
Jos Euroopan komission ehdotus direktiivin muutoksesta menee läpi, Suomessa pitää korjata nopeasti 35 prosenttia rakennuskannasta. Remontit voivat olla mittavia vanhemmissa asuintalossa.


Ehdotus on ihan hyvä, mutta konstit liian rajut.

Näin toteaa kurikkalainen Jarmo Kurikka, joka luotsaa Suomen omakotiliitossa kolmen pohjalaismaakunnan aluetta.

Pohjanmaan piirin puheenjohtajana toimiva Kurikka arvioi Euroopan komisson joulukuussa julkaisemaa ehdotusta, jonka mukaan EU:n jäsenmaiden täytyisi korjata huonoimpiin energialuokkiin kuuluvat rakennukset noin kymmenen vuoden kuluessa.

Asuinrakennuksista halutaan mahdollisimman vähäpäästöisiä ja energiaa vähän kuluttavia.

VTT on arvioinut ympäristöministeriölle, että Suomessa ehdotus tarkoittaisi lähes puolta miljoonaa asuinrakennusta.

Komission korjausvaatimus koskisi niitä omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, jotka kuuluvat nykyisin energialuokkiin G, F ja E. Rakennusten korjauskulut voivat VTT:n mukaan nousta yhteensä 13,7 miljardiin euroon.

Kurikka miettii, mitä vaatimukset tarkoittavat maaseudun tyhjiksi jääneille vanhoille taloille tai niille, joissa asuu yksineläviä vanhuksia.

– Heillä eläketulot voivat olla kohtuullisen pienet, eikä heillä ole varaa tehdä tällaisia investointeja.

Lämmityksen vaihtamista ja rakennusten tiivistämistä
Remontit voivat Kurikan mukaan maksaa yksittäiselle asunnonomistajalle tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Talon nykyinen kunto ja siinä olevat lämmitysjärjestelmät vaikuttavat tietysti korjauskustannuksiin.

Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi korvaamalla öljylämmitys lämpöpumpuilla tai aurinkosähköllä ja tiivistämällä lämmöneristystä uusilla ikkunoilla ja ovilla.

Ajan kuluessa toimenpiteet säästävät rakennuksen energiankulutusta ja samalla asunnonomistajan kukkaroa. Sitä Kurikka pitää hyvänä.

Huono puoli komission esityksessä on hänen mukaansa korjattavien rakennusten suuri määrä ja tiukka korjausaikataulu.

– Varsinkin kun työvoimasta ja materiaaleista on pulaa.

Vanhempi henkilö selaa kännykkäänsä yläkuvakulmasta.
Jarmo Kurikka näkee kännykästään, mitä taloon asennettu ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä. Hän seuraa kulutusta yleensä kerran viikossa. Kuva: Jenni Nerg / Yle
Pakkokorjaamista ei kannateta
Valtioneuvosto on ottanut komission ehdotukseen kriittisen kannan. Ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä toteaa, että kriittisyys on aika harvinaista.

Valtioneuvosto haluaa kyllä, että Suomen rakennuskanta on energiatehokasta, mutta komission ehdottamaa tapaa tavoitteiden saavuttamiseksi ei pidetä hyvänä.

– Järkevämpää olisi korjata rakennuksia niiden elinkaaren tarpeiden mukaan eikä pakotetusti jollain aikataululla. Se saattaa olla jopa rakennusmateriaalien ja luonnonvarojen tuhlaamista, Haakana sanoo.

Direktiivin muutoksella komissio ohittaisi myös kansallisen päätösvallan ja päättäisi rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoista ja korjausaikatauluista kaikissa EU-maissa.

Haakana muistuttaa, että kyseessä on vasta komission ehdotus.

– Millaisiksi rakennusten vaatimukset muotoutuvat, selviää vuoden sisällä, ehkä loppuvuodesta.

Komission ehdotusta käsitellään sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa. Neuvottelut voivat kestää jopa kaksi vuotta.

Suomessa asia on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta muodostaa Suomen kannan komission ehdotukseen touko-kesäkuun aikana.

Kurikan talolle tehty jo paljon
Jarmo Kurikka kertoo, että hän asensi heidän taloonsa ilmalämpöpumpun jo 16 vuotta sitten.

Muutama vuosi sitten se vaihdettiin uuteen, ovia ja ikkunoita uusittiin sekä välipohjaan laitettiin lisäeristystä. Pariskunnan taloa lämmittää myös varaava takka.

Kurikka arvelee, että he ovat saaneet talonsa suhteellisen energiatehokkaksi. Tarvetta komission vaatimille korjauksille ei välttämättä ole.

– Mutta millaisiksi nämä määräykset muotoutuvat, että pitääkö saada joku nollaenergiatalo, jää nähtäväksi.

Komission ehdotus on osa EU:n laajaa illmastopakettia. Sillä tavoitellaan päästöjen vähentämistä, ja siinä rakennuksilla on merkittävä rooli.

Rakennukset kuluttavat EU:n alueella 40 prosenttia energiasta, ja niistä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvivuonekaasupäästöistä.



Viina lahjoitukset Bitcoineina tänne :

1J4gaTHuHWqDxacq4HojEcLagiJWLJ5D8X