http://www.nra.fi/arkisto/120303-pjllaonasiaa.html120303 - PUHEENJOHTAJALLA ON ASIAA
ASELUVAN HALTIJA JA POLIISIN SUORITTAMA KOTIETSINTÄ
Suomessa suoritetaan arviolta 1500-2000 kotietsintää vuodessa aseluvanhaltijan tiloihin, vaikka aselakiesityksessä HE 106/2009 kotietsintä aseiden säilyttämisen tarkastamiseksi poistettiin. Perättömät ilmiannot on keino saada poliisi rynnäköimään aseluvanhaltijan kodin piiriin ja viedä sieltä aseet ja patruunat, sekä useissa tapauksissa myös muuta luvanhaltijalle tai tämän perheelle kuuluvaa omaisuutta. Tyypillinen poliisin haltuun otettu väline on tietokone. Useimmille kansalaisille tietokone on välttämätön pankkiasioidden hoitamiseksi ja muutoinkin. Tietokoneen joutuminen useiksi viikoiksi poliisin haltuun loukkaa vahvasti kansalaisen yksityisyyttä ja turvallisuutta.
Pakkokeinolainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille "paniikkinappulan" käytön, eli prosessi menee aina raskaimman kautta. Alkanut vuosi 2012 on tuonut tietoomme jo useita selkeästi sellaisia virkatoimia, joiden seurauksena kansalainen saa kärsiä pitkään ja menettää mahdollisesti työpaikkansa. Poliisi on haluton puuttumaan perättömiin ilmiantoihin, sillä aseiden haltuunotto ja lupien peruuttaminen palvelee paremmin suurta päämäärää eli kansan aseiden riisuntaa. Ensimmäinen poliisin ylimitoitettu ja hyvin salattu operaatio tapahtui Helsingissä tammikuun 1/2 yönä toisen päivän puolella. Häiriintynyt poliisin aiemmin tuntema nainen soitti ja kertoi veljensä olevan itsetuhoisa ja aikovansa mahdollisesti tehdä muille myös vahinkoa. Poliisi ei tehnyt tietojemme mukaan minkäänlaisia varmistussoittoja, vaan operaatioon hälytettiin erityisturvaosasto "Karhu".
Operaatiosta käskyn antanut oli tarkistanut, että ilmoitetulla kohteella on aseiden hallussapitolupia, joten suuri koneisto hälytettiin, vaikka mitään uhkaavaa ei ollut tapahtunut muualla kuin ilmoittajan aivoissa. Aseluvanhaltijaan ei yritetty yhteyttä, vaan ovi murskattiin ja nukkuva mieshenkilö raudoitettiin ja vietiin poliisiautoon. Mielenkiintoista on tässä vaiheessa se, että henkilö ei saanut olla läsnä hänen omaisuuttaan otettaessa poliisin haltuun ja kotietsintää suoritettaessa. Mies kuljetettiin poliisin pidätystiloihin ja heti aamulla Auroran sairaalaan. Poliisi antoi Aurorassa salassa pidettävää tietoa miehen omistamista aseista, joten lääkäri määräsi hänet toimitettavaksi Hesperian suljetulle osastolle. Suljetulla osastolla miestä pidettiin lähes tammikuun loppuun ja poliisi oli valmentanut hoitohenkilökuntaan kuuluvan kyselemään mieheltä hänen mahdollisista "erva-aseista", termi on täysin suomalainen ja sitä ei tunne hoitohenkilökunta.
Poliisin toiminta koko tässä prosessissa täyttää saatujen tietojen valossa virkarikoksen tunnusmerkistön, sillä kaikki ampuma-aseisiin liittyvät seikat ovat salassapidettäviä. Poliisin toimien seurauksena aseluvanhaltijan vartijakortti on poliisin hallussa, joten henkilö ei voi olla työssään. Syyttäjällä ei ole aseluvanhaltijaan kohdistuvaa syytemateriaalia, joten aseluvanhaltija ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. Hämmästyttävintä asiassa on se, että Helsingin poliisiaitos on peruuttanut aseluvat ja juttu on hallinto-oikeudessa. Poliisi olisi voinut pitää aseita hallussaan ilman peruutusta ensin 3 kk ja hakea sitten vaikka 3 kk jatkoaikaa. Lupaviranomaisten toiminta osoittaa jälleen kerran kansalaisen olematonta oikeusturvaa.
Kotietsintöjen laillisuutta arvioitaessa on syytä muistaa se, että laki on tarkoituksellisesti säädetty sellaiseksi, että viranomaisten toimenpiteet voidaan helposti oikeuttaa oikeudessa, vaikka näyttöä rikosperusteisesta epäilystä kotitarkastuksen oikeuttamiseksi ei ole. Onneksemme EIT on jo osoittanut, että lainsäädäntömme ei ole hyvää eurooppalaista tasoa, vaan lähinnä valkovenäläistä tasoa. Lukuisat poliisi-kansanedustajat varmistavat lainsäädännössä poliisin valtuuksien kasvattamisen eli poliisivaltion kehittymisen. Oikeudelliset asiantuntijamme näkevät juridiset ongelmat varsin suurina, sillä Suomi saa poikkeuksellisen paljon huomautuksia EIT:stä. Syvätarkkailija selventää erinomaisen analyyttisesti tilannetta kotietsinnän suhteen.
Runo K. Kurko
puheenjohtaja