Lainaus Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta, Keväältä 2011
(allaoleva lainaus on siis tänne yleiseen keskusteluun postauksen hetkellä ollut noin 6kk vanha hesarikirjoitus):
"Suomalaisten tyytymättömyys puolueisiin on kasvanut, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan
Evan uusin asenne- ja arvotutkimus. Samaan aikaan kiinnostus politiikkaa kohtaan on
tutkimuksen mukaan kuitenkin lisääntynyt ja luottamus vahvojen johtajien mukanaan tuoman
muutoksen mahdollisuuteen on pysynyt lujana.
Tulokset tukevat käsitystä poliittisesta turhautumisesta, joka näkyy myös puolueiden
kannatusluvuissa. Eduskuntavaalit käydään protestimielialan vallitessa, ja protestiin kääriytyy
vahva toive muutoksesta.
Useimmissa kysymyksissä suomalaisten asenteiden siirtymät verrattuna Evan edelliseen,
talvella 2009 tehtyyn tutkimukseen, olivat kuitenkin pieniä. Merkittävimpiä muutoksia on se,
että nyt peräti 78 prosenttia vastaajista katsoi puolueiden ajautuneen yhä kauemmas tavallisen
ihmisen ongelmista, kun vastaava luku kaksi vuotta sitten oli 70 prosenttia.
Jo 1980-luvun puolivälistä lähtien tehdyissä Eva-tutkimuksissa puolueet ovat tosin olleet
huonommassakin huudossa: esimerkiksi vuonna 1996 väitettä puolueiden ja kansalaisten
loitontumisesta tuki 85 prosenttia vastaajista.
Ajan henki näkyy myös Evan mittaamissa maahanmuuttoasenteissa, jotka ovat selvästi
tiukentuneet vuoden 2006 jälkeen. Väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen kelpaavat
ulkomaalaisten maahanmuuton helpottamisen perusteeksi enää neljännekselle suomalaisista.
Vain kolmannes uskoo lisääntyvän maahanmuuton tuovan Suomeen hyödyllisiä kansainvälisiä
vaikutteita. Peräti 61 prosenttia uskoo, että suomalaisten varauksellinen suhtautuminen
ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta eikä tietämättömyyttä tai rasismia.
Perussuomalaisten maahanmuuttokriittisillä näkemyksillä on siis kaikupohjaa, ja jopa
sivistyneistön hampaisiin joutuneet perussuomalaisten kulttuuripoliittiset linjaukset saavat
tukea kansan syvistä riveistä: 69 prosenttia vastaajista yhtyy väittämään, jonka mukaan
"suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää
kansainvälistymistä vastaan". Kysymys voi olla johdatteleva ja monitulkintainen, mutta tulos on silti hätkähdyttävä.
Perussuomalaisten kannatuksen on oletettu kasvaneen myös puolueen esittämän EU-kritiikin
ansiosta. Evan tutkimuksen mukaan EU-asenteissa ei ole kuitenkaan tapahtunut kovin suuria
muutoksia.
EU:n jäsenyyteen suhtautuu nyt myönteisesti 37 prosenttia ja kielteisesti 30 prosenttia kansasta. Kahdessa vuodessa EU-myönteisyys on vähentynyt ja EU-kielteisyys lisääntynyt 3-4 prosenttiyksikköä. Samassa suhteessa on laskenut euron suosio. 46 prosenttia suhtautuu kuitenkin yhä myönteisesti siihen, että euro on otettu markan tilalle Suomen rahayksiköksi. Euro on saanut käyttöaikanaan enemmän hyväksyntää ja vähemmän torjuntaa vain kerran, kaksi vuotta sitten.
Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi-helmikuussa. Silloin keskustelu euroalueen vakausrahastosta ja sen kasvattamisesta ei käynyt niin kuumana kuin nyt, mutta päätökset Kreikan ja Irlannin tukemisesta olivat puhuttaneet jo pitkään. Kun unionin talousvaikeudet ovat olleet jatkuvasti esillä, suomalaisten EU-asenteet ovat pysyneet jopa hämmästyttävän vakaina.
Puolueet hallitsevat vaalikeskustelua, mutta Evan tutkimuksen mukaan puoluekanta ei ole äänestäjille ensisijainen peruste kansanedustajaehdokkaan valinnalle. Parinkymmenen tutkimuksessa käytetyn valintakriteerin joukossa ehdokkaan puoluekanta on vasta yhdeksännellä sijalla. Sen edelle nousivat rehellisyys, asiantuntevuus ja itsenäinen toimintakyky, mutta myös kansanomaisuus, sanavalmius ja kielitaito. Toki puoluekanta on 74 prosentille vastanneista vähintään "melko tärkeä" asia.
Kansa on pysynyt asenteissaan jokseenkin yhtenäisenä. Muutokset näkyvät kaikissa ikäryhmissä ja yhteiskuntaluokissa, ja puoluekannoittain joukosta erottuvat - kukin omalla tavallaan - lähinnä vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat.
Yleinen asenneilmasto on Eva-raportin mukaan nyt yhtä "kova" kuin lamavuonna 1994. Nyt jo selätetty taantuma näkyy hieman jälkijättöisesti ympäristöarvojen laimentumisena, henkilökohtaisen talouden ja elintason korostamisena sekä hyvinvointivaltion ylläpitoon liittyvän kustannustietoisuuden nousuna.
Vastaajista 51 prosenttia uskoo, että suomalainen hyvinvointivaltio on jo pitkälti ajettu alas. Tuet ja palvelut pitäisi kohdentaa lähinnä niitä eniten tarvitseville, ajattelee 58 prosenttia vastaajista. Jää nähtäväksi, miten suomalaisten asenteet heijastuvat sosiaaliturvaa koskeviin poliittisiin päätöksiin seuraavalla hallituskaudella.", Lähde: HS - Pääkirjoitus 28.3.2011 (1. painos)
