Viheraho.info
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Elokuu 18, 2019, 11:24:43 am

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
HALUATKO EDULLISESTI LAATUA?
HALPAREGAS PALVELEE http://www.halparengas.fi/
95227 viestiä 11167 aihetta kirjoittanut 2344 jäsentä
Uusin jäsen: Kleodora
* Etusivu Ohjeet Haku Kirjaudu Rekisteröidy

Haluatko mainostaa viheraho.info:Ssa ?
Ota yhteyttä mainostus@viheraho.com
Otan vastaan käytöstä poistuvia langattomia mikrofoneja ja korvamonitoreja. yhteydenOtot pasi@viheraho.com
Lisäksi suuri tarve UPS eli katkottomien powereiden isoista akuista
Teollisuudessa näitä käytettyjä vuoden pari ikäisi akkuja menee poistoon
Voin Noutaa useita kymmeniä kappaleita tarvittaessa
Joten jos tiedät mistä näitä voisi noutaa kerrothan siitä minulle. - Kiitos

+  Viheraho.info
|-+  Energiantuotanto
| |-+  Muut energiantuotantomuodot
| | |-+  Tuulivoimalan kolme avaintekijää: sijainti, sijainti ja sijainti
« edellinen seuraava »
Sivuja: [1] Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Tuulivoimalan kolme avaintekijää: sijainti, sijainti ja sijainti  (Luettu 3301 kertaa)
perse-erkki
Full Member
****
Viestejä: 1285



« : Huhtikuu 03, 2011, 09:14:39 am »

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article603780.ece


Tuulivoimalan tekemän sähkön tuotantokustannukset ovat täysin riippuvaisia siitä, mihin paikkaan tuulimylly sijoitetaan.

Hyötytuulen toimitusjohtaja Ralf Granholm sanoo, että huonon ja hyvän tuotantopaikan ero tuotetun sähkön määrässä vaihtelee esimerkiksi Hyötytuulen tuulivoimaloissa 20-25 prosenttia.

Ero on huikea, koska tuulivoiman kannattavuuden ratkaisee se, kuinka paljon sähköä voimala pystyy tuottamaan.

Bioenergia-alan toimialapäivillä puhunut Granholm sanoo silti, että valtion viime viikolla lopullisesti päättämä 83,5 euron takuuhinta tuotetulta megawattitunnilta tekee tuulivoimasta kannattavaa – mutta vain oikeissa paikoissa.

”Keskituulen nopeuden pitää olla 100 metrin korkeudessa vähintään 6,5 metriä sekunnissa. Jos se jää alle, tuotetun sähkön määrä jää liian alhaiseksi.”


[Kuva: Winwind]
Jokainen voimala on yksilö

Tukea näkemykselleen hyvän tuulipaikan merkitykselstä Granholm saa VTT:n tuulitutkijoilta. Hannele Holttisen laskelmissa tuulivoimalan sijoituspaikalla on aina eri tuotantokustannus eli voimala on erittäin herkkä tuulennopeudelle ja sitä kautta saavutettavalla sähkön tuotantomäärälle.

Tämä taas vaikuttaa tuulisähkön tuotantokustannuksiin. Holttisen laskelmien mukaan esimerkiksi nyt jo käyvissä suurissa voimaloissa sähkön tuotantokustannus vaihtelee 198-74 eurossa megawattitunnilta.

Keskiarvo oli 94 euroa megawattitunnilta, kun tehollinen tuotantoaika jäi viime vuoden heikkotuulisuuden vuoksi vain 1500 tuntiin vuodessa.

Parhaimmat tuuliolosuhteet ovat Suomessa merellä ja tuntureilla. Tuulivoimalan tehollinen käyttöaika on merellä 3 300 tuntia ja tuntureilla 2 500 tuntia vuodessa.

Takuuhinta ei kuitenkaan riitä merivoimaloiden tuotantokustannuksiin, koska niiden rakentaminen maksaa 20-50 prosenttia enemmän kuin maavoimaloiden.

Holttinen laskeekin merituulen tuotantokustannukseksi 124-92 euroa megawattitunnilta. Tuntureilla hinta vaihtelisi 94-65 eurossa ja rannikolla 92-63 eurossa megawattitunnilta. Sisämaassa vaihteluväli olisi jo 128-76 euroa megawattitunnilta.

Vertailun vuoksi: sähkön keskimääräinen pörssihinta oli viime vuonna 56,6 euroa megawattitunnilta ja valtio maksaa takuuhinnassa markkinahinnan ja takuuhinnan erotuksen.

Esimerkiksi viime vuoden helmikuussa Nord Poolissa käytiin hetkittäin huikeissa yli 1 000 euron megawattituntihinnoissa.

Sisämaa helpompi, mutta riskit kasvavat

Hyötytuulen Granholm sanoo, että sisämaahan voisi olla helpompi saada tuulivoimaloiden rakentamislupia, mutta 20 kilometriä rannikosta keskituulen nopeudet 100 metrissä ovat vain 6-7 metriä sekunnissa. Kuka ottaa riskin investoida 4-5 miljoonaa euroa esimerkiksi 3 megawatin maatuulivoimalan rakentamiseen.

Yksi ratkaisu on kasvattaa tuulimyllyjen korkeutta. Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan 150-200 metrissä tuuliolosuhteet ovat rannikon tasoa.

Tämän ratkaisun ongelma on taas rakennuskustannukset. Tuulivoimala maksaisi liikaa.

Vaihtoehto on siten rannikko, koska Lapin tuntureille tuskin saadaan niin paljon tuulivoimalalupia, jolla Suomen 2000-2500 megawatin tuulivoimatavoite vuoteen 2020 mennessä pystytään täyttämään.

Granholm uskoo silti, että Suomi pääsee lähelle tätä tavoitetta, sillä tuulivoimahankkeita on vireillä 6000-9000 megawatin edestä maalle ja merelle.

Nyt rakentajat juoksevatkin kilpaa parhaiden tuulivoimalapaikkojen hakemisessa. ”Nopeus on silti aina suhteellista, sillä lupakysymyksiin ja loma-asukkaiden valituksiin voi vierähtää helposti vuosia.”

”Mielenkiintoista on tietenkin myös se, kuka tekee sen viimeisen voimalan. Valtiohan on rajoittanut tuen 2 500 megawattiin. Kuka lähtee investoimaan viimeisiin tuulipuistoihin, kun ollaan lähellä tuota 2 500 megawattia.”

Yksi asia on silti selvä: Japanin ydinkatastrofi ei ainakaan ole heikentänyt tuulivoiman uskottavuutta Suomessa. Maailmallahan tuulivoima on jo yksi valinta täyttämään valtioiden energiannälkää.
tallennettu

En tiedä kuinka kolmas maailmansota käydään, mutta neljäs käydään kivillä ja kepeillä.
Bajari
Vieras
« Vastaus #1 : Kesäkuu 14, 2011, 11:14:31 am »

http://www.talouselama.fi/uutiset/article642054.ece


Tuulivoimalat tuottavat Suomessa karmeita tappioita ja konkursseja

Suurin odotuksin Suomessa kasvatettu tuulivoimalabisnes on kuoleman kielissä.

Tuulivoimaloihin vaihteita tekevän Moventaksen emoyhtiö kaatui konkurssiin. Moventaksen toiminnalliset tytäryhtiöt Moventas Wind ja Moventas Santasalo puolestaan hakeutuvat yrityssaneeraukseen, kertoi Moventas aamupäivällä tiedotteessaan.

Moventas tekee myös teollisuusvaihteita, mutta ongelmien pääsyy on nimenomaan tuulivoiman rakentamisen romahdus finanssikriisin seurauksena. Maailman tuulivoimalamarkkinat ylikuumenivat pahasti nousukauden lopulla. Finanssikriisi iski erityisesti velkavetoisiin tuulipuistoprojekteihin.

Moventaksen suurin omistaja on eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö IK Investment Partners. Yhtiöllä on 100 työntekijää yhdeksässä maassa. Suomen isoimmat toimipaikat ovat Jyväskylässä ja Karkkilassa.

Katastrofaalisessa tilassa on myös Suomen toinen tuulivoimala”ylpeys” Winwind, jonka pääomistaja on nykyisin intialainen Siwa-Group. Vähemmistöomistajana mukaan on edelleen myös Suomen valtion Teollisuussijoitus.

Winwindin tuoreimmat saatavilla olevat tilinpäätökset kertovat järkyttävistä tappioista. Yritys teki vuosina 2008 ja 2009 tappiota noin puolet liikevaihdostaan. Oma pääoma oli raskaasti miinuksella eli yhtiö on elänyt pitkään omistajiensa raha-avun turvin.
Isot investoinnit kuplakaudella

Winwind tekee yhden megawatin tuulimyllyjään Intiassa ja kolmen megawatin myllyjään Haminassa. Uusi kolmen megawatin on tiettävästi lajissaan hyvä. Yhtiön taloudellinen tilanne ja on kuitenkin niin huono, että Talouselämän tietojen mukaan yhtiön tavarantoimittajat jarruttelevat myyntiä Winwindille.

Winwindin toimitusjohtaja vaihtui alkuvuonna.

Sekä Moventas että Winwind investoivat nousukauden lopun tuulivoimakuplan aikoihin uuteen kapasiteettiin, jolle ei ole riittänyt työtä.
Aiheesta aiemmin


Suomen omista tuulivoimahankkeista ei ole kotimaisten alan teknologiayritysten pelastajiksi. Tuulivoimaloille luvatusta syöttötariffista huolimatta hankkeet käynnistyvät hitaasti. Meritullivoimaloita luvatulla tariffilla ei synny lainkaan, vaikka siinä veronmaksajat maksavat tuulivoiman tuottajalle tukiaista reilusti yli puolet nykyisestä sähkön tukkumarkkinahinnasta.

Tuulivoimapuhurien tyyntyminen on iskenyt myös maailman merkittäviin tuulivoimayhtiöihin. Esimerkiksi tanskalainen Vestas ja espanjalainen Gamesa ottivat finanssikriisistä raskaasti takkiinsa. Ne ovat saneeranneet rajusti toimintojaan ja esimerkiksi siirtäneet tuotantoa Kiinaan..
tallennettu
perse-erkki
Full Member
****
Viestejä: 1285



« Vastaus #2 : Kesäkuu 14, 2011, 11:39:23 am »

Niinpä niin.
Tänne kannattaa laittaa tuulivoimaloita vasta siinä vaiheessa kun Ruotsi ja Norja lakkaavat olemasta.
Atlantilla tai muulla vastaavalla merellä kun on tuo tuulen voimakkuus hieman eri luokkaa kuin tuossa lätäkössä, jota kutsutaan mereksi.
tallennettu

En tiedä kuinka kolmas maailmansota käydään, mutta neljäs käydään kivillä ja kepeillä.
Jame-78
Vieras
« Vastaus #3 : Kesäkuu 14, 2011, 12:00:16 pm »

Myös kaikenlainen piipittäminen hakkaa kaikenlaisia hankkeita vastaan ja tekee omia viivytyksiä. Milloin on kettutytöt, milloin kukkahattutädit ja milloin mikäkin muuttohaukkaprofessori kaavottamassa noista hirviövispiläitikan tappajista. Jos haluan vispilän omalle tontilleni niin lupaa pitää kysyy rakennusvirastosta, naapureilta ja vitusti kysellä ja maksella muille että lupaa saa, ton jälkeen vasta saa alkaa rakentaa vispilää pihalle. Ei täällä riitä se että tollanen vispilä tohon ja siinä se. Ei ihan täydellisenä yllätyksenä tullu tuokaan että kun ryömimme "lamassa" niin ei investoida. Siinä pistetään lappua luukulle ja toimitusjohtajasta tulee työtön työnhakija.

Toivotan tervetulleeks jokaisen entisen yrittäjän kortistoon. Täällä on kaikille tilaa.

T: entinen yrittäjä, nykyinen työtön: Jame-78
tallennettu
Sivuja: [1] Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2006-2007, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!