Inge Schmitz-Feuerhake
Saksassa on jo useita vuosikymmeniä puhuttu leukemian lisääntymisestä ydinvoimaloiden ympäristössä. Viime aikoina keskustelua on herättänyt lasten leukemiatapausten silmiinpistävä kasvu vuodesta 1990 alkaen Hampurin lähellä sijaitsevan Krümmelin ydinvoimalan välittömässä läheisyydessä. Se on hallituksen suulla julistettu toistaiseksi selittämättömäksi ilmiöksi.
Vuoden 2007 lopulla ilmestynyt kaikkia Saksan ydinvoimaloita koskenut lasten syöpätutkimus (KiKK) osoitti syöpätapausten lisääntyneen järjestelmällisesti. Tätä ei virallisestikaan enää kiistetä. Pienillä lapsilla syöpään ja leukemiaan sairastumisen riski kasvaa merkittävästi sen mukaan, kuinka lähellä ydinvoimalaa asuinpaikka sijaitsee. KiKK-tutkimus koski ajanjaksoa 1980-2003.
Sairastumisiin ei ole esitetty muuta selitystä kuin laitosten radioaktiiviset päästöt. Kaikki edes jotenkin ajateltavissa olevat syyt tutkittiin tarkoin ja hylättiin sekä Krümmelin tapauksessa että KiKK-tutkimuksessa.
Tästä huolimatta hallituksen neuvonantajana toimiva Saksan säteilysuojelukomissio väittää, että väestön saama säteilyannos on alle tuhannesosa sellaisesta säteilymäärästä, joka voisi aiheuttaa kyseisen ilmiön. Komissio ei ole kuitenkaan suostunut julkiseen ja tieteelliseen keskusteluun asiasta.
Syöpätapausten ja virallisesti ilmoitettujen säteilyannosten välinen näennäinen ristiriita voi johtua monesta syystä. Ydinvoimaloiden radioaktiivisia päästöjä, jotka tapahtuvat piipun ja poistoveden kautta, mittaavat jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti vain ydinvoimayhtiöt. Voimaloiden ympäristön seurantajärjestelmä on täynnä aukkoja.
Erityisen voimakkaasti vaikuttavien alfasäteilijöiden, kuten plutoniumin, esiintymistä ei edes tutkita. Ympäristönsuojelijat ovat monesti löytäneet ydinvoimaloiden lähistöltä radioaktiivisia aineita, joita ei virallisten päästötietojen mukaan ole siellä lainkaan.
Säteilyannoksen ja syöpään sairastumisen välinen yhteys johdetaan yleensä tutkimustuloksista, jotka koskevat Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksissa eloon jääneitä. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää, koska silloin oli kysymys lyhytaikaisesta, salaman kaltaisesta altistumisesta läpitunkevalle gammasäteilylle.
Ydinvoimaloiden läheisyydessä säteilyä saa radioaktiivisista aineista, jotka kulkeutuvat kehoon ja asettuvat kudoksiin. Näin säteilyaltistuksesta tulee kroonista, mikä voi johtaa äkillistä altistusta suurempiin vaikutuksiin.
Väestön saamaa säteilyannosta ei voi mitata. Se täytyy määrittää mallilaskelmalla, jossa on hyvin monia parametreja eli apusuureita. Laskelman virheitä ei tunneta.
Kehoon joutuneiden radioaktiivisten aineiden aiheuttaman säteilyannoksen määrittäminen on erityisen vaikeaa pienten lasten kohdalla. Syövän syntymiseen vaikuttaa jo sikiöaikainen altistuminen.
Leukemia seuraa tyypillisesti verta muodostavan järjestelmän joutumisesta säteilylle alttiiksi. Brittiläisen ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksen läheisyydessä havaittujen leukemiatapausten pohjalta tehdyt eläinkokeet ovat osoittaneet, että alfasäteilijät aiheuttavat äärimmäisen suuria vaikutuksia verta muodostavassa solujärjestelmässä juuri elinten kehityksen alkuvaiheessa.
KiKK-tutkimus vahvistaa lukuisia muissa maissa jo paljon aikaisemmin saatuja tuloksia. Eri tahojen vastuuhenkilöt esittävät kuitenkin tavan takaa kaavamaisen väitteen, jonka mukaan tutkimuksissa käytetyt säteilyn annosmääritykset ovat konservatiivisia - toisin sanoen ne ennemmin liioittelevat kuin vähättelevät annosta. Väite ei ole tieteellisesti pätevä.
Lukuisissa tutkimuksissa on jo vuosia käsitelty annosmääritysten epäluotettavuutta. Ne osoittavat, että virheet laskelmissa, jotka koskevat radioaktiivisten aineiden leviämistä, niiden siirtymistä ympäristössä vähitellen elintarvikkeisiin (ruoho-lehmä-maito-ravintoketju jne.) sekä niihin liittyvää ihmisen kehon aineenvaihduntaa, voivat johtaa jopa tuhat kertaa liian pieniin arvoihin.
Saksalaiset viranomaiset ovat edelleen erittäin vastahakoisia tunnustamaan näitä helposti ymmärrettäviä tosiasioita.
Jos radioaktiivisuuden ja syöpätapausten yhteys myönnettäisiin, seuraus olisi katastrofaalinen: ydinlaitosten valvonnan nykyiset perusteet osoittautuisivat täysin virheellisiksi.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sy%C3%B6p%C3%A4+yleistyy+ydinvoimaloiden+l%C3%A4heisyydess%C3%A4/HS20100222SI1MA01im8
