Rasististen ja muukalaisvihamielisten tekojen kriminalisointia halutaan selkeyttää. Oikeusministeriön työryhmän mielestä myös rangaistuksen koventamisperusteita tulisi täsmentää, jotta ne nykyistä laajemmin soveltuisivat niin sanottuihin viharikoksiin.
Tänään oikeusministeri Tuija Braxille luovutetun ehdotuksen tavoitteena on muun muassa saattaa voimaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen rasisminvastainen lisäpöytäkirja ja panna kansallisesti täytäntöön EU:n rasismin torjuntaa koskeva puitepäätös.
Rasistisena rikosta pidetään silloin, kun teko kohdistuu ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvään ryhmään tai sen jäseneen. Rasistisesta motiivista tehdyt rikokset ovat jo nykyisin Suomessa rangaistavia ja rasistinen vaikutin voidaan ottaa huomioon rangaistusta koventavana perusteena. Keskeinen rangaistussäännös, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, on työryhmän mielestä kuitenkin jo osin vanhentunut ja sen soveltaminen tietoverkoissa tapahtuviin toimintoihin voi olla ongelmallista. Myös koventamissäännökset ovat osin tulkinnanvaraisia.
Ehdotuksen mukaan kiihottamisrikossäännöksessä mainittaisiin uutena tekotapana yleisön saataville asettaminen. Näin varmistettaisiin, että rikosnimike soveltuu mm. linkkien avaamiseen rasistista kiihottamista sisältäville internetsivuille.
Rikoslakiin lisättäisiin erityinen törkeää kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva rikos. Se soveltuisi muun muassa tapauksiin, joissa kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan tai muihin vakaviin ihmisoikeusrikoksiin, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Uuden törkeän rikoksen enimmäisrangaistus olisi neljä vuotta vankeutta.
Kiihottamisrikossäännösten ulottumista ns. viharikoksiin selvennettäisiin siten, että rikoksen vaikuttimina mainittaisiin nimenomaisesti uskonnon ohella myös elämänkatsomus sekä syntyperä, sukupuolinen suuntautuneisuus ja vammaisuus. Vastaavat vaikuttimet mainittaisiin myös rangaistuksen koventamista koskevassa säännöksessä. Rikoksen rasistinen tai muu sellainen vaikutin olisi rangaistusta koventava riippumatta siitä, keneen tai mihin rikos kohdistuu.
Kiihottamisrikosta koskevassa säännöksessä täsmennettäisiin sananvapauden suojaa määrittelemällä alueet, joissa sananvapauden merkitys rangaistavuuden punninnassa on tavanomaista suurempi. Tällaisia olisivat tiede, taide ja niihin rinnastettavat julkiset toiminnot sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapahtumien selostaminen. Esimerkiksi toimittajien saattaminen vastuuseen muiden antamista haastattelulausunnoista voi vaarantaa sananvapauden käyttämistä ja estää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, työryhmä toteaa.
Myös oikeushenkilö (kuten esimerkiksi yhteisö tai yhdistys) voisi ehdotuksen mukaan joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan, syrjintärikoksesta ja, jos rikoksella on vihamotiivi, julkisesta kehottamisesta rikokseen, laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkausrikoksesta.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1247668349404
