Alhainen kolesteroli voikin olla merkki vaarasta .. syö tai ei niin aina on "vaaroja" .. mummonmuussiinkin voi tukehtua ja ruisleipäänkin voi kuolla
04.11.2009
Tutkimuksia - TOHTORIAlhainen kokonaiskolesteroli voi olla merkki diagnosoimattomasta syövästä, käy ilmi tuoreesta lähes 30 000 suomalaisella toteutetusta tutkimuksesta. Tutkimuksesta kertoo uutistoimisto Reuters, ja se on julkaistu Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention –lehden marraskuun numerossa.
Jo lähes kolmen vuosikymmenen aikana monissa eri tutkimuksissa on havaittu, että alhaisella kolesterolilla ja syövällä on yhteys. Tämä on ihmetyttänyt tutkijoita, koska alhaisten kolesterolitasojen on todistettu suojaavan esimerkiksi sydänkohtauksilta ja syöviltä. Ihmisen elimistöhän saa kolesterolia jo pienistä pitoisuuksista. Ja jos kolesterolia kertyy liikaa – kuten yli puolella miehistä ja naisista – alkaa verisuonien seinämät tukkeutua, joka puolestaan voi johtaa muun muassa aivoinfarktiin tai sydänkohtaukseen.
Nyt vastikään julkaistussa tutkimuksessa tämä asetelma kääntyi hieman ympäri, sillä siinä todettiin, että alhaisten kolesterolitasojen takana saattaakin olla diagnosoimaton syöpä, eli alhainen kokonaiskolesteroli voisikin olla merkki syövästä.
Tutkimuksessa seurattiin 18 vuoden ajan tupakoivia suomalaismiehiä. Tutkimusaikana noin 7500 miestä sairastui syöpään, ja miehillä, joilla kokonaiskolesterolitasot olivat alhaisemmat, oli lähes 20 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua syöpään.
Tutkijat myös havaitsivat, että korkeat HDL-kolesterolitasot omaavilla miehillä diagnosoitiin syöpä 14 prosenttia vähemmän todennäköisesti. Tutkijoiden mukaan korkeammat HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin pitoisuudet voivatkin jopa suojata syövältä.
Kolestrolin erityypit ..
KokonaiskolesteroliKolesteroli on veressä lipoproteiinihiukkasissa. Näissä hiukkasissa on kolesterolin lisäksi valkuaisaineita eli proteiineja ja myös triglyseridejä eli rasvoja.
Veren seerumin kokonaiskolesterolipitoisuudella tarkoitetaan kaikentyyppisissä lipoproteiinihiukkasissa olevan kolesterolin yhteenlaskettua pitoisuutta seerumissa eli niin "hyvää" kuin "huonoa" kolesterolia.
Yleisesti suositeltava kokonaiskolesterolin pitoisuus on alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l).
”hyvä” kolesteroli (HDL-kolesteroli).
HDL-hiukkaset kuljettavat kolesterolia elimistöstä maksaan. Ne muodostuvat lähinnä maksassa ja ohutsuolen seinämässä. HDL-hiukkaset sitovat itseensä kolesterolia elimistön soluista ja muista kolesterolihiukkasista, kuten LDL-hiukkasista.
HDL-kolesteroli voidaan jakaa vielä HDL2- ja HDL3 -alatyyppeihin. Erityisesti korkea HDL2-kolesterolin pitoisuus suojaa elimistöa ateroskleroosilta ja näin ollen sepelvaltimotaudilta. Myös HDL3-alatyyppi on arvioitu suotuisaksi. HDL-alatyyppien pitoisuutta ei yleensä määritetä, ja tavallinen HDL-kolesterolin pitoisuus onkin riittävä valtimotaudin riskin arviossa.
Valtimotaudilta suojaavan vaikutuksensa vuoksi HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi. HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetaso on yleisesti yli 1 mmol/L. Naisilla HDL-kolesterolipitoisuus on tavallisesti korkeampi kuin miehillä, joskus jopa yli 2. Yleensä tilanne on sitä parempi, mitä korkeampi on HLD-kolesteroli.
HDL-kolesterolia nostavat naissukupuolen lisäksi liikunta ja kohtuullinen alkoholin käyttö, mutta alkoholia ei kuitenkaan suositella hoitokeinoksi. Lääkkeistä HDL-kolesterolia nostavat eniten nikotiinihappo ja fibraatit. HDL-pitoisuutta pienentävät tupakointi ja testosteronihormonin käyttö.
”huono” kolesteroli (LDL-kolesteroli)
LDL-lipoproteiinin sisältämä kolesteroli on haitallista, huonoa kolesterolia.
Kokonaiskolesterolista suurin osa on tavallisesti LDL-kolesterolissa ja tämän vuoksi suureen kokonaiskolesteroliin liittyy yleensä suuri LDL-kolesteroli.
LDL-hiukkasten kolesteroli kertyy verisuonten seinämiin aiheuttaen ateroskleroottisia plakkeja ja ahtautumia. Tätä sanotaan myös valtimonkovettumataudiksi. Sepelvaltimoiden ahtautumat haittaavat sepelvaltimoiden veren virtausta ja aiheuttavat näin rintakipua, angina pectorista. Repeytyessään plakit aiheuttavat sydäninfarkteja ja sydänperäisiä kuolemia.
LDL:n haitallisuuden vuoksi kohonneen kolesterolin hoidossa tähdätään eritoten LDL-kolesterolitason pienentämiseen. Yleisesti suositeltava LDL-kolesterolin pitoisuus on alle 3 mmol/l.
