Tuulimyllyjen rakentaminen kotitarvetta varten on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Lupakäytäntö on kuitenkin kirjavaa, sillä Suomessa tuulivoiman pienrakentajilta puuttuu yhtenäinen säännöstö.
Oulussa ei ole tuulivoimaloista tehty erityisiä lupalinjauksia, sillä kysyntääkään ei ole ollut, kertoo tarkastusarkkitehti Reijo Lammasniemi. Mitä tiiviimpi asutus, sitä enemmän rakentamista valvotaan, hän kuitenkin painottaa.
Jos Oulussa siis haluaisi rakentaa tuulivoimalan kotipihalle, edellytetään hakemusta, joka sisältää tiedot hankkeen kokoluokasta. Lisäksi tarvitaan allekirjoitukset sen varmistamiseksi, että naapurusto hyväksyy voimalan lähelleen, vahvistaa tarkastuspäällikkö Tapio Klemettilä.
Mahdollista ääniongelmaakin olisi selvitettävä ennen kuin rakennuslupa heltiäisi.
Suomessa pääosa pientuulivoimaloista hankitaan mökkikäyttöön. "Kesämökeillä ei ole juurikaan lupia tarvittu", tietää projektipäällikkö Esa Eklund St1:ltä ja lisää: "Sehän on kuin lipputangon pystyttäisi."
Hänestä myös tuulivoiman meluhaittoja liioitellaan: "Se on vain suhinaa, kuin kovaa tuulta."
Ruotsissa pienen tuulimyllyn saakin jo rakentaa pelkällä ilmoituksella. Elokuusta lähtien lupaa ei enää tarvita, jos maston korkeus jää alle 20 metrin ja lapojen yhteismitta kolmeen metriin.
Jääkaappi päälleYli-insinööri Antti Irjala ympäristöministeriön alueidenkäytön osastolta pitää silti nykyistä tapauskohtaista harkintaa toimivana. Suomessa ei saa rakentaa mitään vain hankkeen metrimäärien perusteella. "Ehdottomia rajoja olisi vaikea sanoa, paljon riippuu maastosta tai siitä, rakennetaanko voimala kerrostalon katolle."
Kun aurinkopaneeleja rakennetaan Suomessa noin 3 000 kohteeseen vuodessa, niin Eklundin tuntuman mukaan tuulimyllyjäkin pysytetään vuosittain ehkä tuhat. Tuuli onkin aurinkoenergiaa varmempi vaihtoehto, sillä tuuli puhaltaa paitsi ympäri vuorokauden myös pimeään vuodenaikaan.
Pientuulimyllyt tuottavat sähköä noin 3 000 kilowattituntia vuodessa.
Sillä pystyy turvaamaan noin kolmanneksen mökin tai pienen omakotitalon sähköntarpeesta, siis valaistuksen ja pienlaitteiden sekä jääkaapin toiminnan.
Kuluva vuosi on tosin ollut hiljainen. Markkinat eivät kuitenkaan lamassakaan karkaa mihinkään.
Ilman sähköä on yhä noin 120 000 kesämökkiä. Lisäksi pientuulivoimaloita kysytään maataloutta sekä kasvihuoneviljelmiä varten. Osuuskuntiakin on perustettu. Tarpeeksi suuren yksikön avulla tuottajayhteisö voi myydä sähköä edullisella sopimuksella eteenpäin.
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=818103
