Pohjanmaan rataa korjattiin viimeksi liki 30 vuotta sitten. Kokkolan ja Jepuan välinen rautatie alkoi olla siinä kunnossa, että sitä ei olisi enää pitkään pystytty liikennöimään edes nykyisillä nopeuksilla ja painoilla.
Nyt rautatien tukikerrosta uusitaan ja kiskoja asennetaan 50 kilometriä. Radan pitäisi kestää taas käyttöä useita kymmeniä vuosia.
Kunnostus on osa Ratahallintokeskuksen vetämää Pohjanmaan suurta rata-hanketta. Seinäjoen ja Oulun välin lisäksi siihen kuuluu Seinäjoen eteläpuolelle valmistuva kaksoisraide - joka on vain 2,7 kilometrin pätkä.
Pohjois-Suomelle tärkeän kaksoisraiteen rakennustyöt Ylivieskan ja Kokkolan välille alkavat ensi vuonna, jos puuttuva 250 miljoonan rahoitus varmistuu valtion lisäbudjetista. Suunnitelmassa on rakentaa uusi raide vanhan viereen Ylivieskaan asti. Ratatyöurakoitsija VR-rata ja Ratahallintokeskus ovat toiveikkaita, että raha löytyy ja työt alkavat.
"Totta kai kaksoisraiteen rakentaminen olisi lottovoitto meillekin. Muuten tässä pitää katsella hommia ihan muualta, lähinnä ulkomailta. Nyt käymme tarjouskilpailua Viron rautateiden korjaustöistä. Jos saamme sen, töitä riittää marraskuulle asti", sanoo kiskoja hitsaavan leimukoneen työnjohtaja Pekka Sarapelto VR-Radasta Kokkolan työmaalla.
Kilpaa kellon kanssaJepuan ja Kokkolan välin kunnostuksessa häärii yhteensä 300 työntekijää. Yhdessä vuorossa on 150 ihmistä töissä. Listan mukaan kaikilla on viikko töitä ja viikko vapaata. Työt alkavat puoli neljältä aamulla ja loppuvat puolilta päivin.
Työkoneet valmistellaan radalle, ja varsinainen toiminta alkaa varttia vaille viisi, kun viimeinen tavarajuna pohjoiseen on mennyt. Kun työt aloitettiin kesän alussa etelämpänä, viimeinen juna tuli aikaisemmin, ja töihin päästiin heti neljän jälkeen.
Kello yhdeksän ja kymmenen välillä aletaan valmistella jo lopetusta, jotta raide saadaan taas loppuvuorokaudeksi liikennöitävään kuntoon, ja junat pääsevät kulkemaan normaalisti.
Töiden aikana aamuneljästä puoleen päivään on kuuden henkilöjunan liikenne järjestetty siten, että matkustajat on kuljetettu linja-autoilla Kokkolan ja Seinäjoen väli. Loput 20-30 junaa on aikataulutettu niin, että ne pääsevät kulkemaan radalla vapaasti kello kello 12:n ja aamuneljän välillä. Myös kaikki tavarajunat on siirretty kulkemaan tuohon aikaväliin.
VR-Rata-yhtiön projektipäällikön Mikko Ylikuljun mukaan työssä on valtavat paineet. Junien kulku on varmistettava joka päivä, ja työkoneiden on oltava pois tieltä ennen puolta päivää.
"Monta kertaa on ollut hilkulla", hän tunnustaa.
Homma on nyt loppusuoralla. Muutama kilometri Kokkolasta etelään tehdään viimeisiä radankunnostustöitä. Urakka on aikataulussa, ja valmista on 6. syyskuuta.
Kiskot eivät kolkutaKesäkuun alussa alkaneessa rataremontissa on pantu paikoilleen ensin uudet kiskot. Ne kiinnitetään betonisiin ratapölkkyihin, jotka vaihdettiin uusiin joitakin vuosia sitten. Niitä ei tarvitse nyt vaihtaa.
Rataa pitkin etenee hitaasti noin puolen kilometrin pituinen työkoneiden letka, eräänlainen nykyaikainen topparoikka. Näitä yksiköitä on kaksi, ja ne saavat rautatietä kuntoon yhteensä 600-800 metriä päivässä.
Letkaa johtaa uusien kiskojen päällä kulkeva kone, joka rouhii ratapölkkyjen alta vanhan sepelikerroksen, seuloo siitä käyttökelpoisen tavaran ja sekoittaa uutta sepeliä tilalle. Miehet latovat kerroksen alle liukuhihnatyyliin routalevyjä. Yli jäävän sepelin laite suihkuttaa radan sivuun ratapenkan levennykseksi.
Perässä seuraa tukemiskone, joka tiivistää uuden sepelikerroksen junttaamalla ratapölkkyjen välit eräänlaisilla hakuilla. Stabilointilaitteeksi työmaalla kutsutaan vehjettä, joka tulee letkassa kolmantena ja jämeröittää tärinällään radan tukikerrosta.
Seuraavassa vaiheessa tarvitaan useita työntekijöitä, kun kiskoja kiinni pitävät ruuvit irrotetaan ratapölkyistä. 150 metrin pituiset kiskonpätkät hitsataan kiinni leimukoneella ja kiinnitetään ruuveilla uudestaan. Leimuhitsauksessa sähkö kuumentaa kiskojen päitä niin paljon, että ne sulavat toisiinsa kiinni.
Kun hitsaussauma vielä hiotaan, saadaan lopputulokseksi koko radan mittainen yhtenäinen, sileä kisko. Sen päällä kiitävä juna pitää vain pikkuista suhinaa. Kolketta aiheuttavia katkonaisia kiskoja on vielä joillakin vähäliikenteisillä tavaraliikenneradoilla ja Tornio-Kolari-radalla, ja silläkin on paraikaa perusparannus menossa. Yhtenäistä kiskoa on tehty pääradoille 1970-luvulta saakka.
Topparoikan hännänhuippuna tulee harjauskone, joka muotoilee radan sepelivallin lopulliseen muotoonsa.
Lisäbudjettia jännätäänKesän aikana rataa on kunnostettu myös Seinäjoen ja Pännäisen välillä. Siellä on paraikaa valmistumassa kaksoisraide Seinäjoelta Etelä-Seinäjoelle. Toinen raide rakennetaan noin 4,5 metrin päähän nykyisestä radasta.
Raidetta on rakennettu toukokuun alusta saakka, eli valmista on tullut reilusti alle kilometri kuukaudessa. Vauhti tuntuu hitaalta verrattuna Kokkolan työmaan vajaaseen kilometriin päivässä. Selitys on se, että pätkää on tehty melko pienellä miehityksellä.
Kokkola-Ylivieska-kaksoisraidetta tullee aikanaan tekemään moninkertainen joukko. Rakennettavaa raidetta kertyy 80 kilometriä. Samassa rytäkässä on poistettava kaikki tasoristeykset.
Rautatietä kyllä tehtäisiin kovallakin vauhdilla, jos vain olisi rahaa. Kun työt pian loppuvat Kokkolaan, seuraavista työmaaosuuksista ei ole tietoa ennen kuin lisää rahaa on luvassa.
Koko 800 miljoonan Pohjanmaan rata -paketti on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ykkösvaihe käsittää Jepua-Kokkola-työt, Seinäjoen kaksoisraiteen ja 15 kilometrin kaksoisraiteen rakentamisen Seinäjoen ja Lapuan välille.
"Tälle ykkösvaiheellekaan ei ole myönnetty koko 200 miljoonan rahoitusosuutta. Tällä hetkellä meillä on 150 miljoonaa olemassa, eli tästä ykkösvaiheestakin puuttuu 50 miljoonaa", sanoo Seinäjoki-Oulu-ratahankkeen projektipäällikkö Tommi Rosenvall Ratahallintokeskuksesta.
Puuttuva raha estää juuri Seinäjoki-Lapua-kaksoisraiteen rakentamisen. Työt alkavat ensi keväänä, jos rahoitus saadaan lisäbudjettiin ensi vuodeksi, kuten Ratahallintokeskus toivoo.
350 miljoonan euron kakkosvaiheessa on tarkoitus parantaa rataosuus Kokkolasta Liminkaan. Myös Kokkolan ja Seinäjoen välille jää peruskorjattavaa osuutta.
Kokkola-Ylivieska-kaksoisraidetta kutsutaan kolmosvaiheeksi, ja siihen kaivataan 250:ta miljoonaa euroa. Järjestysnumeroista huolimatta kolmonen voidaan aloittaa kakkosta ennen, jos rahoitus sisällytetään valtion budjettiin. Hankkeen suunnittelu on koko lailla valmis, ja Rosenvallin mukaan työt voisivat alkaa ensi vuoden lopulla tai seuraavan vuoden alussa.
Ylivieskan ja Oulun välisen osuuden kunnostuksessa raiteet on jo uusittu, ja tarkoitus on korvata pölkkyjen alla oleva loppuun kulunut sepelipatja samalla tavalla kuin nyt on tehty Kokkolan alapuolella. Työt aloitetaan aikanaan Tuomiojan ja Limingan väliltä, koska siellä rata on selvimmin kärsinyt routavaurioista, jotka johtuvat huonontuneesta sepelikerroksesta.
"Patja pitäisi uusia koko välillä Kokkolasta Ouluun asti, mutta se kuuluu Kokkolan ja Ylivieskan väliseen kaksoisraiteen rakentamiseen. Se käsitellään sitten yhtenä kokonaisuutena", Rosenvall sanoo.
Rataremontin yksi tarkoitus on nostaa nopeuksia. Juna ei saa ajaa yli 140 kilometriä tunnissa, jos tasoristeyksiä ei ole poistettu radalta. Kaksoisraiteen rakennustöissä poistetaan ilman muuta tasoristeykset, mutta rahoitussuunnitelmat eivät sisällä tasoristeysten poistamista Ylivieskan ja Oulun väliltä.
"Nopeuden nosto 200 kilometriin tunnissa ei siis ole mahdollista tällä välillä. Joskus siihen varmasti päästään, mutta kun rahoitusta ei nyt pystytä osoittamaan, asioita täytyy panna tärkeysjärjestykseen", Rosenvall sanoo.
Tänä kesänä on poistettu 15 tasoristeystä Seinäjoen yläpuolelta. Lapuan ja Pännäisten väliltä ne on tarkoitus poistaa ensi vuonna. Pännäisten ja Kokkolan välille jää vielä seitsemän risteystä, jotka saadaan pois, jos kakkosvaiheen rahoitus toteutuu.
Koko matkan kahtasataa Helsingistä Ouluun asti pyyhältävä juna on tulevaisuudenkuva, joka on yhteisenä tavoitteena. Rosenvall huomauttaa, että kaksoisraiteen ansiosta matka etenisi tuota vauhtia Tikkurilasta Ylivieskaan asti. Se olisi jo merkittävä saavutus.
Oulun ja Helsingin välillä tavoitteeksi on asetettu neljän ja puolen tunnin matka. Nyt matka kestää parhaimmillaan viisi tuntia 45 minuuttia. Pohjanmaan radan ensimmäisen vaiheen valmistuminen jouduttaa matkaa puolella tunnilla nykyisestä nopeimmasta vuorosta.
Toisen vaiheen valmistuminen lyhentäisi matkustuksen alle viiteen tuntiin. Vaikka koko matka vedettäisiin kahdelle raiteelle, aika ei lyhene alle neljän ja puolen tunnin, ellei rataa linjata menemään uutta, suorempaa reittiä. Sellainen maksaisi jo valtavasti.
Juna päihittää autonOulun ja Helsingin väliset matkustajamäärät ovat kasvaneet lähivuosina selvästi. Vuonna 2008 matkattiin 10-13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna siitä huolimatta, että Seinäjoen ja Pännäisen välillä tehtävät ratatyöt hankaloittivat matkustamista kuukausien ajan viime kesänä.
Taantuma on lyönyt jarrut kasvulle, ja tämän vuoden alkupuolella vähennystä on muutaman prosenttiyksikön verran viime vuoteen verrattuna.
Liikennesuunnittelija Sami Hovi VR:ltä arvioi, että matkojen nopeutuminen on parantanut junien kilpailukykyä erityisesti autoon verrattuna. Neljän ja puolen tunnin matka pistäisi jo kovasti hanttiin lentämiselle.
Kaksoisraide sujuvoittaa runsasta liikennettä. Junien ei tarvitse seisoa asemilla odottamassa vastaantulevia junia, mikä nopeuttaa junien matkaa. Seinäjoen kaksoisraiteen pätkä helpottaa aseman ruuhkia. Kokkolan ja Ylivieskan välistä kaksoisraidetta pidetään Pohjois-Pohjanmaalla tärkeänä paitsi matkustajaliikenteen myös vilkkaan tavarajunaliikenteen takia, koska tavarajunat kulkevat hitaammin kuin matkustajajunat.
"Kokkola-Ylivieska-osuus on tämän hetken liikenteellä jo täysin tukossa. Se on tavaraliikenteestä kaikkein tukkoisin väli, kaksoisraide tarvitaan juuri siihen", Rosenvall perustelee.
Radalla mahtuisi kulkemaan nelinkertainen määrä junia, jos toinen raide saataisiin käyttöön. Jos Seinäjoki-Oulu-hankkeen suunnitelmat toteutuvat, välillä tulee olemaan kaksoisraidetta yhteensä noin sata kilometriä. Tuplaraiteen vetäminen Ouluun asti maksaisi vielä satoja miljoonia lisää. Entuudestaan kahdella raiteella ajetaan Helsingin ja Tampereen välillä.
Oulun seudulle ehdoteltu lähijunaliikenne tekisi valtavan harppauksen, jos kaksoisraide ulotettaisiin Ouluun asti. Se vain ei ole vielä tulossa edes mutkan takaa.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu810431_page0.htm
