Pasille senverran, että jääkaapin / pakastimen toiminta lienee hyvinkin tuttu. Maa/ilmanlämpöpumppu on toiminnaltaan hyvin samankaltainen. Ja sitähän kuutamo tuossa pidemmin selittikin.
On se joo melko pitkälle. On tämä vähän monimutkaisempi kuiteskii.
Monimutkaisempi toki, mutta periaate on hyvin pitkälti sama ja jääkaapin toimintaa ei Pasille tarvinne selittää
Jos joku haluaa hyvän lämmitys/energia muodon niin se on poistoilmalämpöpumppu.
Ottaa lämpöä jäteilmasta ja puristaa siitä lämmön pois jopa niin että piipusta lähtee pakkasen puolella olevaa ilmaa.
Paras ratkaisuhan on se, että sekä tulo-, että poistoilma hoidetaan koneellisesti. Tällöin poistoilmasta talteenotetulla lämmöllä voidaan
lämmittää tuloilmaa.
Mut osaakos dj make äkkiä selittää kaasutoimisen jääkaapin toiminnan.
No ei äkkiä ainakaan, kun puhelin häiritsi ja ties mitä. Ja varsin v-mäinen laite on selitettäväksi, mutta koitetaan kuitenkin. Useammin noita kyllä tulee pyöriteltyä (tietänet, että miksi) toimintaperiaatteen miettimisen sijaan.
Yksinkertaisempi olisi johtaa nestekaasua höyrystimeen, jossa se sitoo lämpöä. Ja ulostuleva kaasu polttoon, ettei kosahda koko laite. Tosin kaasua kuluu ja normi paineensäädin ei päästä kaasua nesteenä ulos. Eli ei hyvä.
Nuo kehittyneemmät ovat sitten absorptiokaappeja. Ja niin hullulta kun se tuntuukin, niin siellä kaasua tosiaan poltetaan kylmän aikaansaamiseksi. Ja kahden aineen seos siellä kiertää. Vesi+ammoniakki/litiumbromidi. Mutta käsittääkseni ammoniakki on yleisin.
Lämmitetään -> vesi kiehuu irti seoksesta -> höyry lauhdutetaan, vesi tiivistyy ja ammoniakki ruiskutetaan höyrystimeen -> paine laskee ja ammoniakki sitoo (absorboi) höyrystyessään lämpöä ympäristöstä* -> höyryn joukkoon sekotetaan alkuperästä seosta ja kierrätetään se takaisin alkuun. Ja oikeilla painetasoilla saadaan prosessi pidettyä pyörimässä.
*käsittääkseni tässäkohtaa ammoniakkihöyry saatetaan yhteen vedyn kanssa.
Pysytäänkö tässä ympäripyöreässä mallissa? Ja korjata saa. Voisi sanoa, että on monta tutumpaakin aluetta.
