PASIRADIO

Kirjoittaja Aihe: Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia  (Luettu 14708 kertaa)

Kuutamounelmat

  • Vieras
Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia
« : Huhtikuu 29, 2009, 06:36:03 ap »
Monet kannattavat ydinvoimaa, mutta eivät uraanin louhimista Suomen maaperältä. Onhan siinä omat riskinsä. Riippuu miten kaivosyhtiöt hoitavat hommiaan.

Kuutamounelmat

  • Vieras
Vs: Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia
« Vastaus #1 : Huhtikuu 29, 2009, 16:43:55 ip »
Mitäs mieltä arto on uraani kaivoksista.
Ovatko turvallisisia ja ympäristöystävällisiä.
Onkos arto tähän aiheeseen perehtynyt.

TV:stä tuttu Arto

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1633
  • Karma: +0/-0
  • SäteilyIONI eroosiotaivaita by TVO/Forttum.
Vs: Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia
« Vastaus #2 : Huhtikuu 30, 2009, 00:08:49 ap »
Mitäs mieltä arto on uraani kaivoksista.
Ovatko turvallisisia ja ympäristöystävällisiä.
Onkos arto tähän aiheeseen perehtynyt.

KAIKKEEN! Myös tähän, olkaatten huoleti!)

Mauno Koivisto ja Fransoi Mitterand sopivat EU;n salatussa sopimuslisäpöytäkirjassaan 1986 maahamme tulevasta Arevan 80 000km2 kokoisesta uraanikaivoskalmosta. Ja miljoonaväestön pakkosiirroista pois tieltä 141 maataloustukirajan eteläpuolelta pois Helsinkiin tai jopa kokonaan pois maastamme. TEM:ssä odottelee yhä 1 200kpl kaivoshankkeita! Alla alustus aiheeseen.
      ------------
Ydinjätemääristä.     

Pitkään olen jo esitellyt hetki hetkeltä realistisemmiksi visioituvien käyvien uraanihankkeiden tiimoilta näkemyksiä. Minua on jonkinverran suorastaan tympinyt tuppisuumaisuus julkisessa tiedotuksessamme joka on verhonnut tätä mm. Uudenmaan 0,1% uraanipitoisuuden pohjilta starttaavaa uraanihanketta.  Hämmästykseni oli melkoinen   kun sain käsiini aiheesta päivystetyt tiedot. Kaivusyvyydeksi kaavaillaan kustannusminimoimiseksi vain  20m. Sain tietooni myös, että talteenottoprosentti liikkuu n.15%, mikä massivoittaa aluemaksimit ja tarvittavat louhintakuutiomäärät. Tarkoittaen jo aivan uskomatonta kaivosaikeelle. Miniminä louhosalue kattaa huikaisevan 5000km2 kokoisen pinta-alakaavailun. Käsiteltävä kivimäärä on ponnahtanut huikaisevaan 100km3 kokoluokkaan. Pelkkiin jätteisiin tulee Helsingin uraanista jo käsittämätön 14,26 miljardin kilon jätemäärä 1000MW perusydinvoimalalle/v. Kun samaisen kokoisesta sähköntuotantokivihiilivoimalasta tulee 0,2 miljardin kilon pintamaalle läjitettävää arkista tuhkaa. Ydinjätemäärä on peräti 71 kertainen vuosimiljoonia säteilevänä ikuisena ydinjätteenä. Jonka säilytykseen pahimmillaan tarvitaan silti riittämätön 500m umpikallio-onkalointi Posivan superkalliissa loppusijoitusluolastossa.

Määrät kertoo karuna kielenään, että pelkkänä sepelinä louhittu uraanirikaste tulee yhtä kalliiksi, kun esimerkiksi TVO:n (-06 alussa) ilmoittama 1,4snt/kWh ydinsähköhinta! Tähän päälle sitten varsinainen kallis jalostusprosessi. Tilanne on aika herkkä kaikkineen. Euroopan nykyuraanivarannot riittävät jo USA:n MIT esittämän vuoden 1988 ennusteen pohjilta vain 2v käyttelyyn. Esimerkiksi TVO juuri alkuvuodella menetti näpsästi peräti 50% sopimistaan uraanivarannostaan, kun USA antoi Kiinan viedä myös Suomalaisten nenän edestä l o p u l l i s e s t i  Australian uraanituotannon pois markkinoilta. Sivussa katosi n. 20% vapaasta maailman raakauraanista. Mm. TVO on pitkälti tyhjän päällä. Vain Kanadasta on saatavissa osa uraanitarpeista. Joka vuorostaan lienee katoavaista samaisen USA:n halutessa haltuunsa hiipuvat vapaasti myytävät harvenevat uraanivarannot sotilaskäyttöönsä. Tähän saumaan hallintomme maassamme toppuutti, että mietitäänpä vielä uudestaan ydinvoima investointijärkevyyttä, kun edes OL3:lle ei yhtäkkiä ole uraanipolttoaineita neitseellisestä uraanivarannosta saatavissa.

Maamme 60v käyttöön kaavailtu ydintaloushankinta on kinkkisen edessä. Vaa´an toisessa kupissa keikkuu koko ydinalan tulevaisuus niin Euroopassa, kuin pitkälti koko maailmassa. Esimerkiksi USA suunnittelee jo vakavissaan, että ydinala pyörii enää nykypainoillaan vain 20v verran. Ja myi esim. koko Westinghauseydinteollisuutensa ennakkoviisaana pois. Maa on myös todennut, että alan suurin uhka ydinpolttoainepulan lisäksi on esim. maailmanlaajuinen ydinterrorismin pelko. Jenkeillä on UREX-suunnitelma, joka antanee hyötösysteemiin loppusijoituspolttoainekasoihin edes jonkinmoista takausta uudelleenfission estämiseksi. Ratkaisu pyrkii muuttamaan nyky-ydinjätteen terrorin uhatessa muotoon, jossa siitä ei enää saisi kelvollista ydinpommiainetta ja loppusijoitusonkaloiden vaarallinen uudisfissiovaara myös saataisiin viimein jonkinasteiseen turvallisuustilaan. Se toinen neitseellisuraaniin perustuva Suomen ydinmalli vaatii käytännössä koko  Uudenmaan ja vastaavien alueidemme uhraamista ja peittämistä 20m paksun kaikkialle vuotavan rikkihapotetun kuolettavan uraanipölyn alle. Mukana esim. toriumin supermaksamyrkyt, radonsäteilyt, uraanisäteilymyrkytykset ja kaikkinaiset vesiliukoiset aineet muuttavat maaperän käytännössä ydinaavikoksi Tshernobyl-malliin! Maassamme säteilysairastuisi tällöin 72 000 ja puolet kuolisi. Pelkkään säteilyyn peräti 30 000 suomalaisuhria vuosittain on se hinta jolla maailman ydinvoimalat kävisi n. 15v! Onko järkeä tehdä maastamme sitten alue, jossa ei edes ruoho säteilyn polttavana kasva vuosimiljoonaan, on ratkaisun alla. Meitä siitä tulee joka tapauksessa tuomitsemaan vuosimiljoonan tulevat sukupolvet. Kantakaamme ajatuksemme edes hetkeksi myös näihin mainittuihin tulevien lasten puolustuskyvyttömiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin!
     ----------
Mikä määrää malmin riittävyyden.

Haluan tähän esitellä niitä laskentakriteereitä joiden mukaan maailman uraanivarantojen riittävyys uudiskyvyttömänä varantona hahmottuu. Keskittyen niihin mekanismeihin, joista kokonaisuus koostuu. Perustana on miten mm. GTK ja STUK kertoo uraaninkaivuun energian kannattavuuskaivurajan olevan 0,1%. ( STUK Säteily ja turvallisuus.)

Tässä suoraan GTK:n virallista (Retkeilijän kiviopas 2004). Julkaisu eri malmien kannattavan kaivuun rajoista.
(Ppm on miljoonasosa g/ t.)

Kullan rajana pidetään      2-8ppm           hyvä on >8ppm
hopean                      100ppm                    >500
Kupari                       0,5-2%                    >2%
Sinkki                        2-6%                     >6%
---------------------------------------------------------
Nikkeli                       0,3-1%                   >1%
Molybdeeni                  0,2-0,5%                 >0,5%
Koboltti                    0,1-0,4%                 >0,4%
Wolframi                    0,15-0,5%                >0,5%
Vanadiini                   0,2-0,6%                 >0,6% 
Tina                        0,2-0,5%                 >0,5%
========================================================
Kultakaivospitoisuus esim. 5ppm.

Minua tässä kiinnostaa kumman tasainen päättyminen miltei (erikois)malmista riippumatta keskimäärin arvoon 0,4%! Muistaako kukaan mistä tämä 0,4 % on meille tuttu? Aivan oikein luku mainittiin mm. TVO:n malmivastaavan Mikkolan kertomana. 2007 maailman uraanimalmien keskiarvo jää pysyvästi alle sen energianegatiivisen arvon, jonka mm. USA:n MIT osasi ennakoida jo tapahtuvan vuona 1988. Ja yhä vaan luku on sama. On huomattava, ettei nämä prosentit käytännön kokemustasolta ole juuri edes hinnoista riippuvaisia vuosikymmenestä toiseen! Uraanin kohdalla 0,4% kertoo kyseessä olevan raja, jonka tasossa aiempi teollinen 90%"täsmäprosessointisaanto" putoaa vääjäämättä avoaumauksen 15% saantoon. Kun samasta malmista saa irti vain kuudesosan (0,06%) on selvää, että tämä samainen kynnys on globaalisti metallien käsittelyssä todennettu fakta! Uraanin kohdalla tämä kynnys muuttaa prosessin sellaiseksi, että 1kWh syytäminen malmin murskaamiseen tuottaa siitä energiana takaisin vain 0,6kWh ja peli on jo sillä selvä hinnasta piittaamatta!

Mistä sitten johtuu, että juuri tuo kriittinen raja pakottaa avoaumauksiin, jos se on noin selkeästi huonompi? Otetaan esimerkiksi vaikka uraani. Kun meillä on kyseessä nyt Suomen todetut n. 0,1% uraanimalmiot synnyttäen ainokaisen 1000MW ydinvoimalan maailmalla käytetyn perusvuoden aikana huikaisevan 14,2miljardin kilon kraakkujätekiven kasan! Ylittäen fyysisellä koollaan, massallaan niin valtaisan ainekoosteen, ettei määrää voi kuvitella kuljetettavan kilometrien päässä olevaan prosessilaitokseen, saati fyysisesti altaisiin, myöhemmin poistettavaksi. Energiaa menee hukkaan jo näihin niin paljon, ettei kiveä yksinkertaisesti kannata kuljettaa kaivoksesta pois!  Miksi sitten kulta ja hopea kyetään hyödyntämään miltei atomi kerrallaan? Kyse on niiden suunnattoman lähtöhinnan lisäksi erityiskyvyssä olla "jaloja" nimensä mukaan ja oksidoimattomia jopa irtoatomina. Tämä antaa niille erityisvapauden olla kannattavasti esim. sähköenergialla eroteltavia ioneja platinametallien lailla. Epäjalommissa syntyy haittaavaa reagointia jne. ja tämä ei onnistu esim. uraanimetalleissa.

Entä vaikka biojalostuksien mahdollisuudet jatkossa? Uraanin erityisongelma on sen myrkyllisyys elämälle raskasmatalina, yhdisteinä ja säteilijänä. Maailmassa ei 4,5-miljardin vuoden aikana ole mikään tunnettu organismi koskaan kyennyt sietämään ja kasaamaan uraania. Aine ei ole esim. raudan ja vastaavien tavoin bioaktiivinen. Kun puhutaan graniitista ei prosessi onnistu edes teoriassa, koska jo murskaus pulveriksi vie ylipääsemättömästi energiaa enemmän tuottoaan.
      -------------
Kuinka syvältä uraanit?

Aikoinaan I. Karaila netissä laski uraanin kaivuun olevan 0,1% jo irrotusenergiansa osalta täysin kannattamattoman. Myös STUK ja GTK ilmoittaa 0,1% uraanin olevan teoreettisessa kannattavuusrajassaan jo normaalissa parhaimmanluokan teollisussirroituksessa. Ja kun huomioimme avoaumasliuoituksen romahtamisen 15% todellisen saannin energian hukka vähintään 5 kertaa alle saannon. Kun TVO ilmoitti  2007 jälkeen maailman uraanimalmien keskimääräisen pitoisuuden putoavan 0,4% myös tämän malmin saanti romahtaa aiemman korkeamman hyödyn rikkaan malmion saannista viidesosaan. Näin todellinen saanti putoaa suuren määrän karkeassa avoaumausliotuksesta 0,06%. Karkeasti 1 kWh sisälle irrotusräjähteisiin, lajittelijoihin, murskaimiin ja ulos uraanista saataisiin vain 0,6kWh. Systeemillä ei ole energiapositiivista yhtälöä enää. Kiinnostuin perustasta kuinka syvältä kiveä ylipäätään energiapositiivisesti edes nostaa. Kuulostaa aika absurdilta, mutta jopa öljyä ei kannata porata kilometrien syvyyksistä, koska siitä saatava energia ei enää kata edes nostokuluja!

Lähtöarvoksi otan vesienergiasta saatavia peruskaavoja. 0,1%/15% uraaninmalmin saannilla laskin maastamme noin neliödesimetrin edustavan yhtä saatua kWh:ta. Aloitetaanpa tapaus Ronneburgista, jossa kaivettiin jopa alle 0,1% uraania jopa 2km syvyydestä. Kun seinämä räjäytetään lasken kaiken rojahtavan yksinkertaisuuden vuoksi pohjaan. Uraanimalmin paino 3 000kg/m3. Kuljetuskalusteeksi auton summittain 10% hyötysuhteella. Huomioin tässä auton 25% perusenergiatalouden moottorissa. Vaihteen häviöt. Sen faktan, että noutoauto tekee edestakaisessa matkassaan takaisin pohjalle vain 50% energiamielessä nostotyötä jne. 20m*0,01m2 pala= 0,2m3 malmikiveä josta tulee 1kWh. 2km matkalla muodostuu 0,2*100= 20m3 edustaen 100kWh. Painoltaan tämä vastaa silloin 3t/m3* 20m3= 60m3 vettä. Luku pitää kertoa kuorma-auton huonolla 10-kertaistuvalla hyötysuhteella. 10*60m3= 600m3. Tästä osaan jo laskea veden energiantuoton tunnin aikana sen pudotessa 2km, kun huomioin tuntiin sisältyvän sekuntimäärän . 600m3/3 600s/h= 0,17m3/s.

Nyt saamme jo suoraan kWh työn veden kaavasta: 0,17m3/s*2 000m*9,81= 3 270kWh on tarvittu nostoenergia, jotta saavutetaan suunnilleen 0,1% uraanista saatava 100kWh perustuotto. 3 270kWh/100kWh= 32,7-kertaa vähemmän kuin mitä pelkästään jo nostoon kului energiaa! Siis aivan tolkutonta uraanienergian kaivunmetodia näytti taannoinen CCCP jo 60-luvulla suosivan DDR:ssä. Vielä voimme modifioida teoreettisen noston "nollarajan". 2 000m/32,7=  61m olisi näillä metodein se uraanikaivoksen perussyvyys josta moista Uudenmaan 0.1% perusuraania ei siis edes kannattaisi tosiaan nostaa kuorma-autolla! Ja huomatkaa nyt puhun pelkästään "nostosta". En irtiräjäytyksistä, murskauksista, hapotusenergioista jopa monttuun jatkuvasti tunkeva pohja- ja sadevesi on systeemissä kallista jatkuvasti pois nostettavaa lisäkulutusta aina. Laskelma on mitä mieltä kääntävintä jo syystä, että esim. Limoussinen taannoinen uraanikaivos oli 400m syvä. Limoussinesta tulisi energiamielessä pelkästä perusnostosta tuplat triplatappiot jo. Tähän laskin, jotta hahmotettaisiin niitä perustavia syitä miksei Suomeen suunniteltavat uraanikaivokset ole kovin syviä. Todellisuudessa jo esittämästäni hahmottuu aika hyvin miksei puhuta kuin 20m peruskaivunsyvyyksistä Arevan uraanihankkeissa.
   ----------
USA:n fissioivat ydinjätteet.

Kun puhutaan suunnilleen 10m3 kokoisen perusreaktorin toimintaedellytyksestä, niin peruskeitoksen voisi kiteyttää vaikka näin. Otetaan yli 10 000L saavi. Täytetään se arkisella vedellä ja viskataan sinne 80L fissiointiainetta ja kohta saavutetaan matemaattinen fissiostarttitaso. Tosiaan ei siinä periaatteessa kummempia "supersymmetrointiharhoja" tarvita. Tilanne muodostuu jo selvästi ennen kun systeemin Pu-239, tai U-235 pitoisuus ylittää keskimäärin 0,65%, n. 0,5% jo fissioi kriittisyyslaskuissa. Päivän selvää, että ongelma on jo ilmeinen mm. loppusijoitusjätteiden kohdalla. Esimerkiksi Japanissa jo tuollaiset muutamat kymmenet litrat ylitäytettyjä perusuraanieriä uraaninkäsittelylaitoksissa ovat spontaanisti "fissioräjähdelleet" tuhoisasti työläispolojen silmille ilman neutronihidaste-grafiitteja tai -vesiä! Pelkkä uraaniaineiden kuljetusletkujen täyttyminen on käynnistänyt erittäin vähän puhutun fissiopommireaktion useiden kuollessa säteilyshokista. Kyse on perussiviiliydinfaktasta. Reaktio muodostuu tyystin ilman mitään hidasteita. Eli U-235 fissioi huonostikin osuvina "puolisuhteella" tällöin myös plutoniumin tapaan.

Otan tähän erään mielenkiintoisen perussysteemin. Uraanikaivoslietteet ovat siitä karmeita, että niissä U-235 pitoisuus on jo luontaisesti reilusti yli perusreaktoritilakriittisen, 0,7%! Nyt on niin, että Areva uraanikaivoksissaan rikkihapottaa suuria kallioaloja, syntyy perustavia vaaroja. Toki ultramyrkkynä ja säteilytappajana, mutta, mutta? Kun 20m paksuista uraanipölyisistä happovuorista alkaa valumaan voimakkaasti uraanipitoista vesilietettä se alkaa kasautua ilkeämielisyyksiin. Erkko Espoosta menee tarkastamaan takapihansa lietekaivonsa, jonne on lirahtanut Arevalaista. Hänen ihmetellessä nurmikkonsa kulottumista ja ajatuksissaan nostaa kaivon kantta, kokien kauheita! Kaivon liete on rikastanut U-235 ylikriittiseen tilaan ja fissioi kuten reaktorissa!

T.K. No:6 -06. Siellä tulee synkkää selvitystä mm. siihen miksi USA, Englanti ja Ranska tässä vuodenvaihteessa joukolla raportoivat, ettei mitään toimivaa ydinjätteen loppusijoitussysteemiä ole koko maailmassa! Asian teki entistä hämmentäväksi, että yhä Posiva harkitusti raportin jälkeen väittää, että loppuonkalointi onnistuu ainoastaan Suomessa? No totuus on kyllä se, että perusfysiikan ulkopuolelle ei edes Suomi pääse! Jo 50-luvulta asti USA on loppusijoitellut ydinjätteitään kymmeniin paikkoihin luottaen ydininsinöörien ennakkolaskelmiin. Nyt mittauksissa todettu, että jo peräti 77 loppusijoitusvarastoa ovat Oklon tyyliin alkaneet fissioimaan!

Kyseessä on selkeä ydinjätteen perusominaisuus jossa kertomallani tavalla U-238 fissioimaton massa vastaanottaa neutronin ja muuttuu Pu-239 ja fissioi sekä nopeilla, että hitailla neutroneilla! Aineessa muodostuu kuten mm. Posivajohtajat tähdensi raportissani m y ö s  uutta U-235 fissioatomia massoittain. Nyt siis USA on puhaltanut koko ydinjäteen ajattelynäkemyksensä uusiksi ja paniikki on päällä. Kuvaavaa tässä on se, että Suomessa asiasta ei yksinkertaisesti saa missään puhua. USA on nyt alkanut massiivisin kustannuksin kaivelemaan ydinjätteiden ympärille väliaikaista hätäapuratkaisua jäteonkalointien ympärille. Maassa on käytetty mm. neutronisieppauslevyjä ja muuta ratkaisua. Systeemillä ei siis mitään sinällään r a t k a i s t a  , ostetaan vaan vähän elinaikaa. Siksi nyt suunnitellaan mm. UREX-jälleenkäsittelyohjelmia jätteen väkisinneutralointitoivossa. Ja näihin katastrofitunnelmiin on perustettu mm. GNEP hallituksen rahoittama hätäapuhanke. Koko USA:n ydinjätesysteemin mm. vakuutusvastuu siirrettiin ydinyhtiöiden vastattavaksi vuodenvaihteessa jne.!
     ---------------
Uraanikaivosten CO2 tarpeet 2.

Ydintehtailussamme on systemaattisesti  tietoisesti unohdettu uraanikaivosten keskeisin energiankulutuskalusto. Voimme hahmotella tulevien uraanikaivostemme dieselkoneistojensa kulutustarpeiden mukaan. Tämä onnistuu T.M 10 -07 mainitun Venäjän 8km2 kokoisen Apatiittin kaivosten vihjeiden pohjalta. Siellä on 25kpl Dumpperit ottoteholtaan n.70MW, lisättynä Keivitsasta tutulla 20MW murskainkalustolla. Puhutaan karkeasti 100MW CO2 tuottokiintiöstä maahamme. Tällä siirretään 22miljardin kg kivimurskaa Venäjällä. Siellä kaivuu keskittyy peitteettömään 500m syvään ja suoraan malmiossa olevaan louhintaan. Suomessa uraania tavoitellaan paksujen maakerrosten, vesistöjen, hiekkaharjujen, savikkojen, sedimenttien ja metsäpeitteiden alta. Mukaan tulee Apatiitista pääkivikertymän vain kolmannes. Suomesta näinollen saanti on tuskin 10% varsinaisen malmin osalta. Ja siitä puolestaan maassamme nostetaan keskimäärin 0,1% uraanin perusmalmit.

Yksinkertaistettuna, mainittu 100MW laitteisto kykenisi Apatiitin esimerkin mukaan tuottamaan 2,2miljardin kilon vuosiuraanimalmit. Millaista määrää ydinenergiaa puolestaan tällä saannolla tuotettaisiin? 1000MW ydinvoimala muodostaa jo malmeina 14,2miljardin uraaninraakkukivet suomalaisittain. Ulkomailla uraanit vaihdetaan tyypillisesti joka vuosi, eikä vanhaa uraania pidetä reaktorissa suomalaistyyliin 3-4 vuotta peräkkäin vaarallisessa plutoniumpoltossa eli IAEA normilla tarve yli kolminkertaistuu. Ulkomaalaristandardina jätettä kertyy silloin jo 14.2miljardia* 3= 42,6miljardia kg/ 2,2miljardia kg= 20. Tällä jaetaan 1000MW/v pyöritettävyys/ 20= 50MW. Järeästi jo näin energianegatiivinen tuotos kaivosta kohden.

Malmin irtiräjäyttämiseen kuluu puolestaan tonnia kohden 0,4kg fossiilijalostettua dynamiittia. Uraanimalmia hapotetaan fossiilienergiaa vievällä suunnattomilla rikkihappomassoilla lietteeksi. Kaivoksissa on tietysti päälle kaivinkoneet, porauskalustot, kuorma-autot, massiiviset tankkiautokalustot, huoltoautot, höyrykulutukset, poiskuljetuskalustot malmitonnistoille ja rakennusten energiatarpeet kaikkineen päälle jne. . Pelkkään uraanin jatkojalostamoon Majak II laitokseen uppoaa niinikään tauottomasti mm 3000MW+varakoneet 3000MW energianlisätarpeet. Ketjun energianegatiivisuus laskee suhdelukuun  5kWh kaivoksiin ja tuskin 1kWh ulos. Mutta meitä kiinnostaa tässä systeemissä miten käytännössä miltei k a i k k i  uraanikaivosenergiat muodostetaan fossiilidieselpohjalta suorana energianegatiivisena CO2 tuottona niineen taivaalle. KTM:ssä suunnitellaan jo nyt annettavan esteittä luvat 1 200< tällaista uraanikaivosta varten maahamme.

Kaivulla pyöritetään siis reippaasti yli 100 000MW 8km2* 1 200kpl= 10 000km2 uraanikaivosraiskiomassaa dieselarmeijapäästökiintiöillä, joilla tuotetaan mitä lie 20 000MW ydinvoimaa! Tilanne on jotain uskomattoman ja hämmentävän rajoilta. Joka tapauksessa kyse on aseuraanijärjestelmä joka ei energianegatiivisena i k i n ä kykene tuottamaan edes itse tarvitsemaansa energiaa millään tasoilla. Syytää hiilidioksidia maailmamme ilmakehään kuin taannoinen esimerkkinsä DDR:n Wismuntin paljon meitä järeämpi uraanikaivosyksikkö. Kaivaa Suomen maailman kartalta 20m syväksi ikimyrkyttäviksi radon/toriummaksamyrkky/ uraanitoksiinijätelietekaatopaikaksi ja tuhoaa elinkelvottomaksi maamme 10-20 kertaistuvin radontuotoin. Triplaantuviin syöpäkuolemin  ja säteilypölyliejuihinsa kaikista vesistötyypeistä maan kautta ilmaan. Tämä KTM/Arevan ydinasetuotantohanke edustaa jotain sellaista, ettei maamme m i k ä ä n  tiedotuskanava uskalla asiaa edes etukäteen esittää.

sfnet.keskustelu.energia

16,17, 18.11.2010 mumeroisarjat 300-310 > 610-620.
+Korjattu SUPO:n jäljiltä, Päivitys 24.11.2010.
http://sfnet.fi/group.php?id=27984&newsgroup=sfnet.keskustelu.energia&sid=
Tuosta vaan eteenpäin. . .

Kuutamounelmat

  • Vieras
Vs: Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia
« Vastaus #3 : Huhtikuu 30, 2009, 15:30:31 ip »
Kumma juttu että Suomi kannattaa ydinvoimaa, mutta haluaa silti pitää uraanikaivokset kehitysmaissa. Tiedä mistä se sitten johtuu. Kai siinä jotain riskiä/vaarallisuutta piilee.
Tuo tuominta on täysin kestämätön. Tuotetaan afrikasta ja muualta uraania vaikka sitä voitasiin täältäkin louhia.

Kuutamounelmat

  • Vieras
Vs: Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia
« Vastaus #4 : Toukokuu 02, 2009, 22:22:27 ip »
Meille käy että musta mies afrikassa kaivaa uraania ja  kuljetetaan  tänne sitten ydinvoimaloihin.
Pois silmistä pois mielestä.
Eihän kukaan voi tosissaan väittää että haluaisi uraanikaivoksen naapuriinsa.

TV:stä tuttu Arto

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1633
  • Karma: +0/-0
  • SäteilyIONI eroosiotaivaita by TVO/Forttum.
Vs: Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia
« Vastaus #5 : Toukokuu 05, 2009, 14:51:24 ip »
Meille käy että musta mies afrikassa kaivaa uraania ja  kuljetetaan  tänne sitten ydinvoimaloihin.
Pois silmistä pois mielestä.
Eihän kukaan voi tosissaan väittää että haluaisi uraanikaivoksen naapuriinsa.

Niin huomaatko? HETI kun joku uskaltaa esittää, ettei sen uraanin tie olekkaan niin puhtoisen ruusuinen, kun ydinala valehtelee kirjoittelu lopetetaan paniikissa, kuin seinään!

On suorastaan uskomatonta, ettei edes G.B. ja vastaavat uskalla julkaista kuvia uraanikaivoskenttien todellisesta kalmankylvöstä satoine  tuhansine vuosiuhreineen!(
sfnet.keskustelu.energia

16,17, 18.11.2010 mumeroisarjat 300-310 > 610-620.
+Korjattu SUPO:n jäljiltä, Päivitys 24.11.2010.
http://sfnet.fi/group.php?id=27984&newsgroup=sfnet.keskustelu.energia&sid=
Tuosta vaan eteenpäin. . .

cpukamu

  • Vieras
Vs: Tarvitaanko Suomeen uraani kaivoksia
« Vastaus #6 : Toukokuu 05, 2009, 21:52:52 ip »
 Emme me Suomeen kaipaa uraanikaivosta.