Älä sure, tiedän tuon tunteen itekkin, et miten on ylen vaikeeta puhua ekan kerran julkisesti mitään, mutta sitä pitää vaan harjoitella ihan älyttömän paljon...
Noinhan se menee. Olen minäkin esiintynyt yli 1000 ihmisen edessä eikä se helppoa ollut. Mutta kun oli "pakko tehdä" niin tulihan se tehtyä.
Jotenkin vain tuo pakko on niin helvetin väärin. En voi käsittää, että lapsesta asti opetetaan jo tuo pakkoesiintyminen. Minusta on hienoa, jos joku esiintyy ja tykkää siitä. Tässä ei ole mitään kysymysmerkkejä.
Mutta sitten kun aletaan "tehdä" oppilaistaan mestareita ja harjoitetaan niitä tuntikausia pianon ääressä ja on joku oheisinstrumentti vielä siinä niin alkaa mennä liian pitkälle.
Joku luonnollinen juttu olisi minusta paikallaan tuossa soittamisessa. Ei tarvitsisi ainakaan 2:ta soitinta raahata kouluun ja takaisin kotiin. Nuo isommat soittimet varsinkin ovat varsin raskaita raahata kuten vetopasuuna, käyrätorvi, tuuba (ei yleensä raahata), piano (jota ei paljon huomioida nykyään, koska parhaita on niin paljon ja käyvät omia kurssejaan papereita varten). Baritonia unohtamatta. Pitää keskittyä esim. bassonokkahuiluun ja käyrätorveen ja sitten on vielä läksytkin lukematta. Pianoakin pitäisi se tunti soittaa päivässä.
Nimittäin koululaisen reppu painaa aika paljon ja se ei ole mikään leikin asia. Laita siihen 15kg käyrätorvi toisessa kädessä niin alkaa olla ihme kun ei selkäsairauksia tule koululaisille... Kukaan ei ole näistä asioista puhunut ennen...
