Pasiradiossa perjantaina!!! **13.08.2010 Klo 20.00 - 21.00 Kiljunen on todella härskillä tuulella.. Luvassa hävyttömiä lauluja .Lähetys on K-18
**13.08.2010 Klo 21.00 studiossa Pasi
Viheraho.... Pasiradiossa on perjantai ja 13 päivä.Tippuuko katto
päähän onko viina väärennettyä tuleeko sähkökatkos vai mitä tapahtuu?
Kuuntele kerro ihastu vihastu.....
jatkettava median lainauksella, sillä tämähän on totta, kun puhutaan PERJANTAISTA ja 13.sta PÄIVÄSTÄ
Varo vain Pasi tätä epäonnenpäivää, tai huomioi tämä ja ota vakavasti. Jos jotain, niin se voi tulla kuin salma_kirkkaalta_taivaalta tai saalaa hiipien kun sisuviina_kihelmöiden käy aivojen etu- ja takalohkon velloen harmaissasoluissa -siellä missä se "tunnetila" vaikuttaa ja voi olla, jos ei mitään muuta tapahdu, niin tipahdat taas kerran siihen mikseripöydän päähän nukahtaen tuolille
Perjantai 13. päivä - mediaa ja myyttejäPerjantai 13. tunnetaan kaikkialla maailmassa epäonnen päivänä. Uskomuksen syntyperää ei tarkalleen tiedetä, mutta jäljet johtavat ainakin Raamattuun. Tilastoista ei löydy suoranaista vahvistusta päivän huonolle maineelle.
Itä-Suomen yliopiston perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila osaa jo odottaa toimittajien yhteydenottoja, kun perjantai 13. päivä lähestyy. Medialla onkin tärkeä rooli epäonnen päivän uskomuksen ylläpitäjänä.
- Se on kulttuurillinen ilmiö, jota media ja myös populaarikulttuuri pitävät yllä. Onhan esimerkiksi olemassa suosittu elokuva Perjantai 13. päivä, Aku Ankan kerrotaan syntyneen samana päivänä. Akuhan tiedetään epäonniseksi, Knuuttila toteaa.
Mitään yhtä selitystä päivämäärän huonolle maineelle ei ole. Historiassa jäljet johtavat vahvimmin Raamattuun.
- Opetuslapsia oli 12, kun siihen lisätään Jeesus, viimeisellä ehtoollisella oli 13 henkilöä. Perjantaihin liittyy muutamia epäonnea kuvaavia tapahtumia historiassa, esimerkiksi pitkäperjantai ja muutamia muita tapahtumia. Kun nämä yhdistetään, syntyy kerrannaisvaikutus, Knuuttila pohtii.
Näkyy ja ei näy tilastoissaTapahtuuko epäonnen päivänä normaalia enemmän onnettomuuksia, siitä ei Knuuttilan mukaan ole varmaa tilastollista näyttöä.
- Joidenkin tilastojen mukaan onnettomuuden lisääntyvät, mutta se voidaan myös tulkita niin, että kun asiaan kiinnitetään huomiota, kaikki pienetkin onnettomuudet lasketaan. Ja tästähän syntyy mielikuva, että uskomuksella on vastineita todellisuudessa.
Nykyään myös valtiovalta on osaltaan luomassa epäonnen päivän myyttiä.
- Havaitsin muutama vuosi sitten yllätyksekseni, että Suomessahan vietetään kyseisenä päivämääränä valtakunnallista tapaturmapäivää vuosittain, sanoo perinnetutkimuksen professori, joka ei anna päivämäärän kuitenkaan haitata itseään.
- Se ei vaikuta millään lailla tekemisiini tai siihen, että jättäisin jotain tekemättä onnettomuuden pelossa, Seppo Knuuttila toteaa.
/Lahti
