Viheraho & Suomen armeija

[JohnDoe]

Juuri näin. Mekin seistiin ja toljotettiin alokkaina nelirivissä joka ilta käytävässä. Välillä takas tupiin ja uudelleen käytävään, kun joku hihitti rivissä. Noita voi nykyään muistella hauskoina asioina, vaikka ne silloin vitutti.

Ehkä kun on ikää näin paljon armeijaan mennessä kuin itsellä, niin joskus huvittaa jo tässä vaiheessa. Siis ehkä eniten se, kun pojat vierellä hajoilevat tuohon. Tosin välillä taas pistää tosikin oman luonteen päälle. Vähän riippuu päivästä.

[Kuikka]

Hatunnosto teille palvelua suorittaville ja suorittaneille. Itse hankin vapautuksen rauhanajan palveluksesta 80-90 lukujen taitteessa. Taisin olla 23 ikävuoden kieppeillä täyden palvelus kelvottomuuteni voimaan astuessa. Aluksi yritin legurin kanssa kättä vääntää ettei ole perusteita miksi pitäisi palveluihin astua ja sitten parien lykkäysten jälkeen alkoivat puoltamaan perustein että saattaisin auktoriteetin edessä käyttäytyä arvaamattomastikin ja lopulta nuoren miehen idealismi antoi periksi ja täysin mttn testaajan ja lääkärin tietäen vedin ns.palikkatestin täysin kieli poskessa. Eli vedätin törkeästi. Enpä ole tuolla asialla sen koomin päätäni vaivannut, saati mainostellut, enkä ole sen havainnut vaivanneeni eloani.  Pariin otteeseen olen kyllä vanhoilta jermuilta tulikiven katkuista kritiikkiä saanut.  Mutta näkisin näin että jokainen tehkööt asian suhteen ratkaisunsa mitenkuten parhaaksi ja tärkeäksi kokee. Ei se olisi minunkaan pinna ja pokeri kestänyt eikä rykmentin murheen kryynin osa oikein istuvalta tuntunut tuolloin. Kusessa olisin ollut. Tunsin tuolloin kuitenkin  olevani eräänlaisessa hyödyllisessä "siviilipalveluksessa" samaan aikaan kun työskentelin kehitysvammaisten parissa useamman vuoden ja näin kannan korteni kekoon tosin sain asiaan kuuluvaa palkkaa muine etuineen. Samassa työpaikassa siviilipalvelu miehiäkin mutta palkattomana.

[JohnDoe]

Puoleltaöin taas oltava kasarmilla takaisin. Kyllä vähän kieltämättä tämä homma tökkii, selviäisi nyt nopeasti, että saisi sen 180 vuorokauden palvelusajan. Silloin voisi yrittää ehkä saada motivaatiota nostettua, eihän sitä olisi kohta kuin reilut 4 kk jäljellä. Jos pidempi aika napsahtaa, niin sitten ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä - pitäisikö jopa mennä parempiin hommiin sivariin - siitä taas kärsisi loppuelämänsä joissain piireissä. No, toivotaan edelleen, että ottavat motivaation ja elämäntilanteen huomioon. Tappajaa minusta on turha yrittää tehdä, joten 180 päivän mahdollisimman rauhanomaisessa tehtävässä minusta varmaankin olisi puolustusvoimille eniten hyötyä.

[Eppu74]

Mitäs foorumin sotilaille näin marraskuussa kuuluu?

[Pouseri]

Mitäs foorumin sotilaille näin marraskuussa kuuluu?

Rötving

[Jopi]

E:n papruilla kotiin puoleksivuotta. Rukissa asti oltiin ja kesken piti lähteä. Vitun jalka kun menin sen särkemään...no muttas minkäs sille mahtaa 

[JohnDoe]

Mitäs foorumin sotilaille näin marraskuussa kuuluu?

Kohtahan sitä jo kotiudun, aika mennyt ihmeenkin nopeasti. Tosiaan iän ja odottavan työpaikan vuoksi sain puhuttua, ettei minua AUKiin laitettu - aineksia kuulemma olisi ollut. Kirjurina olen, ja jospa sitä vielä korpraaliksi ylennys tulisi ennen kotiutumista. Ampumaleiri vielä yksi edessä.

Täällä ei tosiaan olekaan ollut paljoa aikaa ja energiaa kirjoitella, mutta eiköhän sitä taas kohta.