Suomalaisille sitä ei tunnu löytyvän.Ulkomaalaisia hyysätään ja tänne roudataan jopa laittomasti ja se on homppeleiden mielestä ihan ok.
En tiedä millä tälle hulluudelle saisi lopun.Jotenkin noi pitäisi saada ammuttua maatakiertävälle radalle kaikki nämä suomen tuhoajat.
Nämä nykypuolueet ja mielenvikaiset ääliöt vievät suomen tuhoon.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/52cb5194-969a-45a5-8fe4-f48cc7c35503Suomelta koronavuonna humanitaarista apua muille maille 115 miljoonaa euroa – kasvua 45 %: ”Historiallista”
– Vuotta kehysti voimakkaasti Covid-19 -pandemian aiheuttama poikkeustila niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kokonaisuutena pandemia työllisti ulkoministeriötä, mutta avasi myös mahdollisuuksia kontaktien tiivistämiseen. Esimerkkinä tästä oli yli toistasataa ministerien välistä puhelua vierailujen ja tapaamisten sijaan, tilinpäätöksessä kirjoitetaan.
UM:ssä on kolme ministeriä: ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r).
UM:n mukaan koronan lisäksi työtä aiheutti ”ulkopolitiikan kansainvälinen työkenttä”, joka säilyi jännitteisenä.
– Suurvaltakilpailun voimistuva rooli haastoi yhä voimakkaammin kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. EU:n tasolla solidaarisuuden hitaus pandemian edessä sekä loppuvuonna siirtymäajan myötä konkretisoitunut Brexit muodostivat keskeiset haasteet.
Tilinpäätöksessä todetaan pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen hallitusohjelman mukaisen ihmisoikeusperustaisuuden näkyneen ”systemaattisesti kaikessa toiminnassa.”
– Suomi nosti ihmisoikeudet esille monenvälisessä yhteistyössä sekä osana kahdenvälistä vuoropuhelua muiden maiden kanssa.
Avuntarve kasvanut
Olennaisena osana Suomen ihmisoikeuslinjauksia Suomi antoi koronavuoden 2020 aikana humanitaarista apua kaikkiaan 115 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen on peräti 45 prosenttia.
UM itse kutsuu euromäärää ”historialliseksi”.
– Avuntarve maailmalla kasvoi vuonna 2020 konfliktien, luonnononnettomuuksien sekä koronaviruspandemian johdosta. Suomen humanitaarisella avulla tuettiin mm. koulutusta, kouluruokailua, naisten ja tyttöjen oikeuksia kriisialueilla sekä katastrofiriskien ennaltaehkäisyä.
Kehittyvien maiden yritysten ahdinkoa helpottaakseen Suomi korotti valtion omistaman kehitysrahoittaja Finnfundin pääomaa 60 miljoonalla eurolla ja tappiokorvaussitoumusta 75 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon.
– Covid-19 -pandemia on aiheuttanut kehittyvissä maissa mittavan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin. Viime vuosikymmenten myönteiset kehitystulokset ovat vaarassa, ja arvioidaan, että äärimäisessä köyhyydessä elävien joukko on kasvanut kriisin myötä jopa 150 miljoonalla ihmisellä, UM toteaa.
Suomi myös auttoi konsulipalvelujen ja edustustojen kautta koronavuoden aikana ”tuhansia suomalaisia aina kotiutuslentojen järjestämiseen asti”, kun rajat sulkeutuivat ja lentoyhteydet katkesivat.
Tulot vähenivät
Ulkoasiainhallinnon eri yksiköt saivat viime vuonna peräti 83 % vähemmän viisumihakemuksia kuin edellisvuonna, mikä vaikutti UM:n tuloihin. Passihakemusten määrä väheni 19 % ja oleskelulupahakemusten 43 %.
Vaikka viisumihakemusten ja oleskelulupahakemusten käsittelymaksut nousivat helmikuussa 2020, tulokertymä oli 10,4 miljoonaa euroa, mikä on 28,3 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.
Kaikkiaan UM:n toiminnan tuotot vähenivät viime vuonna yli 47 prosenttia 26,9 miljoonaan euroon. Vastaavasti UM kaiken toiminnan - mm. henkilöstökulut ja tavarahankinnat - kulut olivat 272,2 miljoonaa euroa, missä oli vähennystä edellisvuoteen 21,6 miljoonaa euroa.
UM:n hallinnoimien rakennusten arvo maa-alueineen oli 234 miljoonaa euroa.
Murtoja ja varkauksia
UM:n tilinpäätöksessä arvioidaan talouslukujen ohella myös henkilöstö- ja laillisuusasioita.
Tilinpäätöksen mukaan viime vuonna tuli ilmi kaikkiaan 25 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä.
– Kahdeksan tapausta liittyi ulkoasiainhallinnon hoitamaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, 14 tapausta havaittiin kansalaisjärjestöyhteistyössä, yksi tapaus kohdistui korkotukeen sekä kaksi tapausta humanitaariseen apuun, UM listaa.
Lisäksi vuonna 2020 tuli ilmi 11 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta rikosta, jossa tekijänä on ollut ulkopuolinen henkilö.
– Rikoksena ovat olleet mm. murto ja varkaus. Näistä on aiheutunut kohtalaiset rahalliset vahingot ulkoasiainhallinnon varoihin tai omaisuuteen.
Näistä tapauksista on tehty asemamaassa ilmoitukset viranomaisille.
Tilinpäätöksessä käydään läpi myös työhyvinvointia ja henkilökunnan henkisiä voimavaroja, mutta siinä ei mainita ulkoministeri Haavistoon kohdistettua rikosepäilyä, jonka selvittämisessä perustuslakivaliokunnalla meni lähes koko viime vuosi. Perustuslakivaliokunta löysi Haaviston toiminnasta ”ongelmallisuuksia” ja ”lakien vastaisuuksia”, mutta ministerin normaalia korkeampi syytekynnys ei ylittynyt.
Tilinpäätöksen ovat allekirjoittaneet kaikki kolme UM:n ministeriä sekä valtiosihteeri Matti Anttonen.
