https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007756646.htmlBiden on ottamassa Venäjä-politiikkaan linjan, jollaista kukaan hänen edeltäjänsä ei ole valinnut sitten Neuvostoliiton hajoamisen
”Aiomme laittaa Venäjän vastuuseen heidän piittaamattomista ja aggressiivisista toimistaan”, sanoo viranomaislähde The Washington Post -lehdelle.
Joe Biden ja Vladimir Putin tapasivat Moskovassa maaliskuussa 2011. Biden oli tuolloin Yhdysvaltain varapresidentti ja Putin Venäjän pääministeri.Kuva: Aleksandr Natruskin / Reuters
Hanna Huhtamäki HS
22.1. 13:59
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on ottamassa maansa Venäjä-politiikkaan linjan, jollaista kukaan hänen edeltäjänsä ei ole valinnut sitten Neuvostoliiton hajoamisen: Bidenin hallinto on ensimmäinen, joka ei ole lupaillut lämmittelevänsä Yhdysvaltain välejä kylmän sodan aikaiseen vastapeluriinsa.
Näin arvioi The Washington Post -lehdelle (WP) presidentti George W. Bushin kaudella Venäjästä vastannut tiedusteluviranomainen Angela Stent. Nykyään Stent työskentelee professorina Georgetownin yliopistossa Washingtonissa. Mahdollisuuden aiemmin nähdyn kaltaiseen välien ”nollaamiseen” sulki pois myös toinen, jutussa nimettömänä esiintynyt viranomainen.
”Aiomme laittaa Venäjän vastuuseen heidän piittaamattomista ja aggressiivisista toimistaan, joita olemme viime kuukausina ja vuosina nähneet”, hän totesi. Haastateltavan henkilöllisyyttä ei kerrottu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Hyvin samankaltaisen lausunnon antoi torstaina lehdistötilaisuudessa puhunut Bidenin lehdistösihteeri Jen Psaki.
”Vaikka teemme yhteistyötä Venäjän kanssa Yhdysvaltain edun ajamiseksi, työskentelemme myös Venäjän laittamiseksi vastuuseen sen piittaamattomista ja vihamielisistä teoista.”
Psaki ilmoitti samalla Bidenin pyytävän kansallisen tiedustelun johtajaa Avril Hainesia hankkimaan tälle kattavan tiedusteluraportin Venäjän mahdollisista vaikuttamisyrityksistä vuoden 2020 vaaleihin, sen väitetystä ”kemiallisen aseen” eli novitšok-hermomyrkyn käyttämisestä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita vastaan sekä palkkioista, joita Venäjä on väitetysti maksanut Talebaniin kytköksissä oleville taistelijoille Yhdysvaltain Afganistanin-sotilaiden tappamisesta.
Tiedusteluviranomaisten arviota pyydetään tällä viikolla myös viime joulukuussa tapahtuneesta suuresta tietomurrosta, jonka kohteeksi joutuivat muun muassa Yhdysvaltain valtionvarainministeriö, kauppaministeriö ja oikeusministeriö. Viranomaiset syyttivät tietomurrosta Venäjää, minkä se on kiistänyt.
Kun Bidenia pyydettiin vaalikampanjansa aikana CBS-uutiskanavalle antamassaan haastattelussa nimeämään valtio, joka on Yhdysvalloille suurin uhka, Biden valitsi Venäjän.
Tuolloisen istuvan presidentin Donald Trumpin suhtautuminen oli huomattavasti sallivampi. Trump oli vuosina 2017–2019 osallisena erikoissyyttäjä Robert Muellerin vetämässä Venäjä-tutkinnassa, jossa selvitettiin, olivatko Trumpin taustajoukot tehneet laitonta yhteistyötä Venäjän kanssa vuoden 2016 vaalikampanjan aikana. Yhteistyöstä ei löytynyt todisteita.
Kesällä 2018 Valkoinen talo joutui puolustuskannalle, kun Trump oli Helsingissä järjestetyssä huipputapaamisessa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa kieltäytynyt nimeämästä Venäjää syylliseksi vaalivaikuttamiseen. Näin hän totesi uskovansa mieluummin Putinia kuin oman maansa tiedusteluviranomaisia. Viime joulukuussa Trump pohti viestipalvelu Twitterissä, olisiko Solarwinds-tietomurron takana ollut Kiina Venäjän sijaan.
Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.
Sopua hakevissa tunnelmissa presidenttikautensa aloittivat myös Barack Obama (2009–2017) ja George W. Bush (2001–2009).
Obama yritti parantaa Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita erillisellä Reset-kampanjalla, jossa tasaisempaa maaperää etsittiin yhteisistä intresseistä. Tuloksena syntyi muun muassa Uusi Start -sopimus, jolla rajoitettiin Yhdysvaltain ja Venäjän hallussa olevien ydinkärkien ja laukaisualustojen määrää.
Presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev allekirjoittivat Yhdysvaltain ja Venäjän välisen Start-aseidenriisuntasopimuksen Prahassa huhtikuussa 2010.Kuva: Jason Reed / Reuters
Huhtikuussa 2010 allekirjoitettu sopimus oli erääntymässä helmikuun 5. päivänä, mutta torstaina yhdysvaltalaismediat kertoivat Bidenin olevan halukas jatkamaan sitä viidellä vuodella. Mielenkiintoista on, että Obaman varapresidentti Biden esitteli ajatuksen ”resetistä” itse vuonna 2009.
