PASIRADIO

Kirjoittaja Aihe: Virallisilla inflaatioluvuilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa  (Luettu 3925 kertaa)

Jepulisjepsis

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 24
  • Karma: +0/-0
  • Vapaa tahto ei ole oma tahtomme
    • Totuuden Henki - johda sinä meitä.
Virallisilla inflaatioluvuilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, koska taloustiede ei laske inflaatioksi varallisuushyödykkeiden, kuten osakkeiden, johdannaisten tai muiden pörssituotteiden, ja omaisuuden hintojen nousua. Eli juuri niillä talouden alueilla, joissa kuplat todellisuudessa syntyvät, ei inflaatiota ole olemassakaan. Siellä on vain ”kasvua”.

Inflaatio koskee jostain syystä vain palkkojen ja kuluttajahintojen nousua. Ja kun inflaatiota vastaan kerran pitää taistella, niin työn hintaa lasketaan ja julkista taloutta sopeutetaan, mutta finanssitalous saa kaikessa rauhassa paisua ja luoda rahasta lisää rahaa ilman, että mikään mekanismi hillitsee sen laajenemista.


Finanssitaloudessa rahaa luodaan suoraan rahasta, ilman, että tuotetaan mitään konkreettista, ja vain hyvin pieni osa tästä rahasta päätyy palvelemaan reaalista taloutta.

Tätä jättiläismäistä virtuaalirahakauppaa pyörittää vain noin 15 suurpankkia, joiden markkinaosuus on lähes 90 prosenttia. Nämä pankit ovat niin sanottuja SIFI-pankkeja (Systemically Important Financial Institution), mikä merkitsee sitä, että ne kaikki ovat jo etukäteen saaneet kotivaltioiltaan takuut siitä, että niiden tekemät mahdolliset tappiot sosialisoidaan suoraan veromaksajien piikkiin.

Suuret ylikansalliset pankit toimivat kuin jättimäiset kartellit, jotka harrastavat avoimesti rikollista toimintaa – manipuloivat korkokursseja, pesevät huumerahoja, ketjuttavat roskalainoja niin monimutkaisiksi härveleiksi, että ne saadaan näyttämään priimalaadulta. Ne eivät kuitenkaan yleensä joudu tästä minkäänlaiseen oikeudelliseen vastuuseen, vaan korkeintaan maksavat taseisiinsa nähden naurettavan pieniä sakkoja.

meidän kaikkien elämää – on alettu johtaa finanssitalouden eikä kansalaisten tarpeiden mukaan.

Kaikki puhe inflaatiosta ja sen vastaisen taistelun tärkeydestä on täysin merkityksetöntä niin kauan kuin inflaatiolukuihin ei lasketa mukaan varallisuushyödykkeiden arvonnousua. Niin kauan kuin kuplat saavat syntyä finanssitaloudessa vapaasti, ilman että niitä lasketaan inflaatioksi; niin kauan kuin palkkoja, joiden nousu taas lasketaan inflaatioksi, painetaan alas; niin kauan taloutemme on tuomittu tuloerojen kasvuun, finanssisektorin yhä suurempaan paisumiseen ja jatkuvasti toistuviin kriiseihin, joiden varjolla puolestaan tehdään yhä uusia leikkauksia julkiseen talouteen, ikään kuin julkinen talous olisi kriisien perimmäinen syy.

Sanotaan se nyt vielä kerran: taloutemme kriisiytymisen syy ei ole julkisen sektorin kustannusten nousu, vaan globaalien finanssimarkkinoiden paisuminen yli kaiken ymmärryksen sekä keskuspankkien tarve pönkittää näitä koko ajan romahtamassa olevia virtuaalisia markkinoita painamalla yhä lisää halpaa rahaa niiden käyttöön. Järjestelmä on kieltämättä nerokas: tapahtui mitä tahansa, finanssisektori pulskistuu ja julkinen sektori ohenee.

Eikä se koskaan lopu. Markkinoilla on aina edessä uusi kriisi, koska juuri kriisit ovat järjestelmän sisäänkirjoitettu luonne.

Vaikka Euroopasta leikattaisiin pois koko julkinen sektori, kaikki palvelut poistettaisiin ja ihmiset jätettäisiin täysin oman onnensa nojaan, markkinat olisivat silti ”hermostuneet”. Niillä olisi silti liikaa virtuaalista rahaa, joka on tulevaisuudelta otettua velkaa uinumassa aikapommina pankkien taseissa. Rikkaiden pitäisi edelleen rikastua lisää, koska muutenhan he alkaisivat köyhtyä. Pankit tarvitsisivat edelleen lisää halpaa rahaa saadakseen aikaan uutta kasvua.

Vain nykyisen järjestelmän purkaminen, varallisuusarvojen nousun laskeminen mukaan inflaatiolukuihin ja finanssiteollisuuden voimakas sääntely ovat pysyvä tie ulos kriisistä. Avustuspaketteja ja rahan painamista tarvittaisiin edelleen, mutta toimien tulisi pankkien sijaan kohdistua suoraan valtioihin ja niiden reaaliseen talouteen, joka myös tuottaa todellista kasvua ja työpaikkoja.



lähde:

http://voima.fi/blog/arkisto-voima/suuri-vedatys/

Jepulisjepsis

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 24
  • Karma: +0/-0
  • Vapaa tahto ei ole oma tahtomme
    • Totuuden Henki - johda sinä meitä.
Inflaatio ei syö asuntolainaa!
« Vastaus #1 : Huhtikuu 05, 2017, 15:37:36 ip »
Lehdissä ja keskustelupalstoilla on alkanut näkyä viime aikoina kirjoituksia, joissa hehkutetaan inflaation syövän asuntolainan. Toivottavasti kukaan ei niiden juttujen varassa ryntää ostamaan kuplahintaista asuntoa ja mitoita asuntolainaansa äärimmilleen!

 
Nykyisin asuntolainat sovitaan niin suuriksi ja pitkiksi, että kenenkään ei missään tapauksessa kannata laskea sen varaan, että inflaatio söisi velan heidän puolestaan. Nuoret, älkää ihmeessä uskoko vanhempienne, suurten ikäluokkien, muisteluita aiheesta. Inflaatio söi lainat aikoinaan 1970-luvulla, mutta tilanne on nykymaailmassa aivan toinen.

 

1970-luvulla korko määrytyi poliittisesti eikä vapaasti markkinoilla. Silloin korkotaso pysyi keinotekoisesti alhaisempana kuin korkeana laukannut inflaatio. Palkkatason nousu ja markan devalvaatiot hyödyttivät silloin huomattavasti velallisten asemaa. Kun vielä asuntojen hinnat ovat sittemmin nousseet huimasti, monelle on jäänyt mieleen harhakuvitelma, että inflaatio edelleen kuittaisi lainat ja velallinen saisi kaupanpäälliseksi ikuisesti arvossa nousevaa asunto-omaisuutta. Niin oli ennen, muttei enää nykyään.
Osa asuntovelallisista odottaa, että inflaatio syö asuntolainat kuten se teki 1970-luvulla. Heille voi tulla pettymyksenä, että tänä päivänä inflaatio tekee elämän pelkästään epämukavammaksi.

Inflaatio voi helpottaa lainanhoitajan taakkaa jos palkat nousevat vastaavasti.

Juuri 70-luvulla palkkaratkaisuissa oli mukana indeksiehtoja, jotka avittivat palkkojen nousua inflaatiota nopeammin. Toisaalta indeksiehdot vauhdittivat hintojen nousua ja ajoivat kansantalouden inflaatio-devalvaatiosykliin, jossa teollisuuden ulkoista kilpailukykyä piti korjata säännöllisesti markan devalvaatiolla.

– Palkat eivät ole enää indeksoituja. Meillä suuri osa sopimuksista on taas tehty kahdeksi vuodeksi eteenpäin, eikä niissä otettu huomioon nyt nähdyn kaltaisia inflaatiolukemia. Sopimukset on tehty matalammilla inflaatio-odotuksilla, Suoniemi huomauttaa.

Inflaatio ei siis koskaan kuittaa mitään. Vain jos inflaatioon liittyisi tulojen kasvaminen, silloin kuittaa. Tällä hetkellä palkat kasvavat vain vähän inflaatiota nopeammin, joten tuo vaikutus on varsin pieni.

Lue :

http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90117-inflaatio-ei-syo-asuntolainaa

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001566960.html