PASIRADIO

Kirjoittaja Aihe: Sipilän Chempolis-laina vaihdettiin osakkeiksi - lasten sijoituksen arvo nousi n  (Luettu 4083 kertaa)

Viheraho

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 15041
  • Karma: +0/-0
  • Minä itte :)
    • Pasi Viherahon kotisivut - The homepage of Pasi Viheraho
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702072200066382_pi.shtml

Herättääkö allaoleva juttu mietteitä?
itse odottelen että joku tulisi ja ampuisi tuon sipilän.
Äänestämälläkö mukamas pystyy vaikuttamaan?
mitä mieltä ollaan?





Pääministeri Juha Sipilän esteellisyysselvitykset synnyttävät yhä uusia kysymyksiä, kirjoittavat Iltalehden Marko-Oskari Lehtonen ja Juha Ristamäki.
Salattujen asiakirjojen joukossa on myös Sipilän ja Intian pääministerin Narendra Modin tapaamisesta 13. helmikuuta 2016 laadittu keskustelumuistio.
Salattujen asiakirjojen joukossa on myös Sipilän ja Intian pääministerin Narendra Modin tapaamisesta 13. helmikuuta 2016 laadittu keskustelumuistio.

Pääministeri Juha Sipilää (kesk) koskevien esteellisyysepäilyjen ensimmäinen erä tuli päätökseen viime keskiviikkona.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan Sipilä ei ollut marraskuussa 2016 esteellinen osallistuessaan valtion omistaman kaivosyhtiö Terrafamen pääomittamiseen. Sipilästä oli tehty 22 kantelua, jotka pohjautuivat siihen, että Sipilän lasten sijoitusyhtiön osittain omistama Katera Steel oli saanut Sotkamossa kaivosta pyörittävältä Terrafamelta teräsrakenneurakan.

Koko Jääskeläisen 33-sivuinen päätös löytyy oikeusasiamiehen sivuilta (http://www.oikeusasiamies.fi), mutta muutamaan kohtaan on hyvä palata.


Oikeusasiamiehen keskeisiä johtopäätöksiä on, että Sipilän hallituksen päättämällä 100 miljoonan euron pääomittamisella ja Katera Steelin Terrafamelta saamalla urakkasopimuksella ei ole mitään keskinäistä yhteyttä.

Johtopäätös perustuu ensinnäkin siihen, että Terrafame päätti ja teki tilauksensa Katera Steeliltä jo ennen (24.10.2016) kuin Sipilän puheenjohtamat talouspoliittinen ministerivaliokunta (11.11.2016) ja valtioneuvoston yleisistunto (18.11.2016) päättivät Terrafamen pääomittamisesta.

Yksi mahdollisuus olisi ollut myös pohtia, onko sillä mitään merkitystä, että Sipilän johdolla Terrafamea on pääomitettu jo pitkään: vajaalla 400 miljoonalla eurolla ennen marraskuun 2016 rahoituspäätöstä.
///

Oikeusasiamies Jääskeläisen keskeinen huomio on myös, että Katera Steel olisi saanut urakkansa, vaikka kaivoksen toiminta olisi päätetty ajaa alas. Oikeusasiamies katsoo, että näin ollen Sipilän hallituksen päätöksillä marraskuussa 2016 ei ollut vaikutusta Katera Steelin urakan saantiin.

Herää kysymys, että koska hallitus joka tapauksessa vastaisi kaivoksen alasajosta, olisiko hallituksen jo tekemillä satojen miljoonien eurojen tukipäätöksillä jotain merkitystä hankkeille, joita tarvittaisiin myös alasajon tullessa.

Kansan Uutisten toimittaja kysyi päivää ennen (17.11.2016) valtioneuvoston istuntoa Sipilältä Katera Steelin mahdollisista yhteyksistä Terrafameen. Oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä Sipilä kertoo tuolloin saaneensa ensimmäisen kerran tiedon näiden yhtiöiden "mahdollisesta yhteistyöstä".

Seuraavana päivänä Sipilän johdolla päätettiin Terrafamen pääomittamisesta. Sipilän mukaan Kansan Uutisten kysely ei ollut herättänyt edes epäilystä, että Katera Steel olisi saanut urakan Terrafamelta.

Oikeusasiamies Jääskeläisen mukaan "toimittajan yhteydenotto ei muuta asian arvostelua".
///

Vastauksessaan oikeusasiamiehelle (21.12.2016) Sipilä kertoi, ettei hän tässä asiassa missään vaiheessa pohtinut esteellisyyttään. Hänelle ei ollut mieleenkään "pohtia tai ottaa esille taikka muullakaan tavalla kysyä" Katera Steelin yhteydestä Terrafameen.

Aiemmin eduskunnan suullisella kyselytunnilla, joulukuun 1. päivänä 2016, Sipilä kuitenkin vakuutti pöytäkirjan mukaan, että myös Terrafamen rahoitusta päätettäessä hän harkitsi huolellisesti oman esteettömyytensä. Tätä ristiriitaa ei oikeusasiamies ole pohtinut.

Olisiko edellä mainituilla asioilla merkitystä esteellisyyden juridisen pohdinnan kannalta? Ei välttämättä.

Sipilä ei oikeusasiamiehen juridisen arvion mukaan ollut esteellinen. Jääskeläinen perustelee kantaansa myös muilla kuin edellä mainituilla syillä. Hänen mukaansa Sipilän hallituksen päätöksestä ei syntynyt sellaista erityistä hyötyä Sipilän lapsille, että se olisi vaarantanut luottamuksen Sipilään päätöksentekijänä.

Tiedotusvälineiden tehtävä ja oikeus on kuitenkin tarkastella maan ykköspäättäjän toimintaa laajemmalti. Jatkamme matkaa Sotkamosta Intiaan.
///

Viime vuoden helmikuussa pääministeri Sipilän vienninedistämismatkalla Intiassa oli mukana myös hänen lastensa sijoitusyhtiön osittain omistama bioteknologiayhtiö Chempolis Oy.

Sipilän mahdollisesta jääviydestä tuohon matkaan liittyen on tehty 15 kantelua. Ne ovat oikeuskanslerilla käsittelyssä.

Pääministeri on myöntänyt olleensa tietoinen intressiristiriidasta, jonka Chempolis hänelle aiheuttaa. Tästä huolimatta Sipilä päätti tehdä matkan Intiaan kertomatta etukäteen tästä mahdollisesta ongelmasta.

Chempolis on yhtiö...

Jota Sipilä oli itsekin omistanut.

Jonka neuvonantajana hän oli toiminut.

Jolle hänen sijoitusyhtiönsä oli lainannut 750 000 euroa.

Joka ei ollut maksanut lainaa takaisin ennen Intian-matkaa.

Joka oli käytännössä konkurssikypsä.

Jota hänen lastensa sijoitusyhtiö nyt omistaa.

Sipilä ei ole yrityksistä huolimatta suostunut kertomaan, mitä hänen myöntämälleen 750 000 euron vaihtovelkakirjalainalle kuuluu. Lainaa ei ollut Intian-matkan aikaan maksettu takaisin, eikä sitä ollut vaihdettu myöskään Chempoliksen osakkeisiin.

Joku voisi sanoa, että tästä syystä Sipilällä oli erityinen intressi oululaisyhtiötä kohtaan. Siis yhtiötä, jota hänen lapsensa nyt omistavat.
///

Chempoliksen kaupparekisteriin toimittamat asiakirjat paljastavat, että Sipilän vuonna 2011 myöntämän lainan eräpäivää on siirretty useaan otteeseen. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan viimeisin eräpäivä oli 30. kesäkuuta 2016 eli nelisen kuukautta Intian-matkan jälkeen.

Eräpäivällä ei ole käytännössä ollut merkitystä, koska kroonisesta kassakriisistä kärsineellä Chempoliksella ei ole ollut millä maksaa. Juuri tästä syystä Sipilä ojensi yhtiölle auttavan kätensä. Saman teki Sipilän lähipiiriin kuuluva toinen Elektrobit-miljonääri Juha Hulkko, joka on lainannut Chempolikselle miljoonia euroja.

Chempoliksen oma pääoma painui negatiiviseksi vuoden 2011 aikana, ja yhtiö teki asiasta lakisääteisen rekisteri-ilmoituksen heinäkuussa 2012. Erikoista kyllä asiasta ei ole mitään mainintaa vuosien 2011-2014 tilintarkastuskertomuksissa.

Ensimmäinen maininta asiasta löytyy vasta vuoden 2015 tilinpäätöskertomuksesta. Ernst & Youngin Oulun toimiston johtajan Jari Karppisen laatima kertomus on laadittu huhtikuussa 2016, vajaa kaksi kuukautta Intian-matkan jälkeen. Chempoliksen oma pääoma oli tuolloin yli seitsemän miljoonaa euroa miinuksella.

- Yhtiön käyttöpääoma ei vastaa seuraavan 12 kuukauden tarpeita. Yhtiön pääoma on negatiivinen - 7 163 993,79 euroa. Toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä esitetyt asiat osoittavat merkittävää epävarmuutta, jotka saattavat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaa, Karppinen lausui tilintarkastuskertomuksessaan 7. huhtikuuta 2016.
///

Suomalaisille yrityksille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta myöntävä Tekes tuki oululaista Chempolista lähes 11 miljoonalla eurolla vuosina 2001-2011. Rahahana meni kiinni marraskuussa 2013, kun Tekes perui yhtiölle saman vuoden kesäkuussa myönnetyn yli puolen miljoonan euron avustuksen. Avustuksen epääminen johtui yhtiön heikosta taloustilanteesta.

- Tekes ei voi myöntää rahoitusta yritykselle, joka on kokonaan menettänyt oman pääomansa eli on ns. vaikeuksissa oleva yritys, päätöksen perusteluissa todettiin.

Suomeksi sanottuna Chempolis oli konkurssikypsä.

Vuonna 1994 perustettu yhtiö oli vuoden 2015 lopussa tilanteessa, jossa sen kassassa oli 8000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Sipilän lasten sijoituksen arvo oli käytännössä pyöreä nolla.

Tilanne olisi ollut paljon pahempi, elleivät hyväsydämiset sijoittajat olisi antaneet yhtiölle sen velkoja anteeksi. Vuoden 2016 välitilinpäätöksen perusteella yhtiön harteilta hävisi vuoden 2015 aikana 5,4 miljoonan euron edestä velkaa. Hyvistä haltijoista suurin oli Hulkko.
Kansan Uutisten toimittaja kysyi päivää ennen (17.11.2016) valtioneuvoston istuntoa Sipilältä Katera Steelin mahdollisista yhteyksistä Terrafameen. Oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä Sipilä kertoo tuolloin saaneensa ensimmäisen kerran tiedon näiden yhtiöiden
Kansan Uutisten toimittaja kysyi päivää ennen (17.11.2016) valtioneuvoston istuntoa Sipilältä Katera Steelin mahdollisista yhteyksistä Terrafameen. Oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä Sipilä kertoo tuolloin saaneensa ensimmäisen kerran tiedon näiden yhtiöiden "mahdollisesta yhteistyöstä". (PEKKA LASSILA)
///

Sitten tuli vuosi 2016, Fortum ja finanssikonserni Taaleri.

Fortum ja Taaleri ilmoittivat 20. lokakuuta sijoittavansa yhteensä noin 10,4 miljoonaa euroa Chempolikseen. Omistus- ja rahoitusrakenteen uudelleenjärjestelyn myötä Fortum sai noin 34 prosentin ja Taaleri noin 21 prosentin siivun Chempoliksesta.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava Sipilä sanoo, ettei hänellä ole ollut mitään tekemistä eikä tietoa valtionyhtiö Fortumin Chempolikseen tekemästä sijoituksesta.

Osakkeiden merkintähinnaksi ilmoitettiin 1660 euroa, mikä oli noin sataa kertaa enemmän kuin vuonna 2012, jolloin Chempolis nosti Sipilän myöntämän vaihtovelkakirjalainan.

Fortumin ja Taalerin sijoitusten myötä konkurssikypsä Chempolis olikin yhtäkkiä lähes 19 miljoonan euron arvoinen yritys. Samalla Sipilän lasten sijoituksen arvo kasvoi muutamasta hassusta tuhannesta miljoonaan euroon.

Fortum-Taaleri -rahoista 2,9 miljoonaa euroa meni lainojen maksuun.

Hulkko sai 1 330 000 euroa, Nordea sai 656 250 euroa, Esa Rousu 406 100 euroa, Innocolo 235 000 euroa ja vähän ”eksoottisempaa” sijoittajahaaraa edustava Empire International Holdings Limited 300 000 euroa. Yhtiö on rekisteröity Mauritiukselle.

Kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan Chempolis ei ole enää velkaa myöskään Sipilän lasten sijoitusyhtiö Fortel Investille.

Tämä tarkoittanee sitä, että Sipilät päättivät vaihtaa 750 000 euron velkakirjan yhtiön osakkeisiin. Fortel Invest on tällä hetkellä Chempoliksen viidenneksi suurin omistaja 5,25 prosentin omistusosuudellaan.
///

Iltalehti pyysi ulkoministeriötä toimittamaan kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Sipilän johdolla tehtyyn Team Finland -vienninedistämismatkaan Intiaan helmikuussa 2016.

Ministeriö salasi suurimman osan pyydetyistä asiakirjoista julkisuuslain perusteella.

Salattujen asiakirjojen joukossa on useita taustamuistioita, jotka koskevat muun muassa matkan tavoitteita ja Suomen Intian-suhteita. Myös viralliset kiitoskirjeet salattiin.

Salattujen asiakirjojen joukossa on myös Sipilän ja Intian pääministerin Narendra Modin tapaamisesta 13. helmikuuta 2016 laadittu keskustelumuistio. Saman kohtalon koki Sipilän ja sektoriministereiden, osavaltioiden johdon ja yritysjohtajien keskusteluista laadittu muistio.

Nämä ovat juuri niitä tapaamisia, joissa Sipilä on kertonut puhuneensa asioista vain ”yleisellä tasolla” suomalaisesta biotalousosaamisesta pääministeri Modin kanssa.
///

Pääministerien tapaamisesta julkaistussa englanninkielisessä raportissa kerrotaan kuitenkin pääministerien keskustelleen myös Assamiin rakennettavasta biojalostamosta, joka tuottaa etanolia bambusta. Pääministerien todettiin ”arvostavan” hankkeen etenemistä. Kyseessä on Chempoliksen hanke intialaisen öljyjätin NRL:n kanssa.

Intialainen talouslehti Business Standard haastatteli Sipilää. Lehden verkkosivujen mukaan toimittaja kysyi Sipilältä, miten keskustelut Intian pääministerin ja yritysten kanssa olivat sujuneet.

Sipilä nosti erikseen esiin Chempoliksen. Lehtijutun mukaan Chempolis "olisi allekirjoittanut sopimuksen".

Tarkasti ottaen juuri ennen Sipilän matkaa intialaisyhtiö NRL:n hallitus päätti jatkaa kumppanuussopimusta Chempoliksen kanssa.

Kolme kuukautta Sipilän matkan jälkeen yhtiöt allekirjoittivat aiesopimuksen, joka oli ilmeisesti jo laatuaan toinen. Se tähtää mahdolliseen yhteisyritykseen.
///

Chempolis on ollut Sipilän lempilapsi.

Keskustan puheenjohtajaksi pyrkinyt Sipilä julkaisi kesäkuussa 2012 Vihreä talous -nimisen kampanjalehden. Rovaniemen puoluekokoukseen oli vajaa viikko.

Kampanjalehdessä oli kahden sivun artikkeli oululaisesta bioteknologiayhtiöstä, Chempoliksesta. Artikkelin otsikko oli: ”Olkijätteestä öljyn korvaaja”.

Artikkelin oli kirjoittanut Sipilän poika, jolla on oma mainostoimisto.

- Pöytä on katettu maailmanlaajuisia markkinoita varten. Sopii vain ihmetellä, miksei Suomessa ole tartuttu kotimaisen maatalousjätteen tuomiin mahdollisuuksiin jo vuosia sitten, artikkelin alussa ihmeteltiin.

Chempoliksen toimitusjohtajan Esa Rousun mukaan "länsirannikolle voisi perustaa heti viisi olkietanolitehdasta". Rousun mukaan yhtiöltä puuttuu vain ensimmäiseen tuotantolaitokseen vaadittavat 50 miljoonaa euroa.

- Uskottavuus tulee kuntoon ensimmäisen tuotantolaitoksen myötä. Tähän tarvitaan enää kaupallinen läpimurto, joka siis vaatii tehtaan investoinnin, Rousu vakuutti.

JUHA RISTAMÄKI, MARKO-OSKARI LEHTONEN
Viina lahjoitukset Bitcoineina tänne :

1J4gaTHuHWqDxacq4HojEcLagiJWLJ5D8X