http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001156742.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=4&utm_source=taloussanomat.fi&utm_content=site – He pärjäävät kesään saakka, mutta sitten tulee seinä vastaan, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.
Ei kesää ilman Kreikka-draamaa? Neuvottelut Kreikan kolmannen tukipaketin ensimmäisestä tarkistuspisteestä ovat venyneet jo useita kuukausia. Kreikka ei ole toteuttanut läheskään kaikkia uudistuksia, joita siltä vaadittiin ja joihin maa sitoutui, kun Kreikan kolmannesta 86 miljardin euron apupaketista sovittiin viime syksynä.
Kreikan ratkaisematta olevien ongelmien lista on pitkä: eläkkeiden leikkaus, yksityistäminen, veronkannan parantaminen, verojen korotukset, huonojen lainojen hoito.
Ongelmia tuottaa nyt myös auttajien eripura.
– Kansainvälinen valuuttarahasto IFM ja EU ovat fundamentaalisesti eri mieltä siitä, miten Kreikkaa kannattaa auttaa eli mikä on velkahelpotuksen rooli. Erimielisyydet ohjaavat nyt tätä prosessia tästä eteenpäin, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kommentoi Ilta-Sanomille maanantaina.
– Vähän näyttää siltä, että draamaa syntyy taas, kun kesä lähestyy, hän lisää.
Riippumaton ekonomisti Roger Wessman tosin muistuttaa, että Kreikan sisäpolitiikan kannalta tilanne on nyt parempi kuin viime vuonna.
– Sellaista jyrkkää vastakkainasettelua, jota nähtiin viime vuonna, ei nyt ole. Silloin Kreikka selkeästi uhmasi euroalueen yleistä politiikkalinjaa ja halusi selkeää muutosta, Wessman sanoo.
Hän viittaa entiseen Kreikan valtiovarainministeriin Giánis Varoufakikseen, joka ilmoitti erostaan viime heinäkuussa.
Annetaanko Kreikalle velkahelpotuksia?
IMF on vaatinut tukensa vastapainoksi velkahelpotusta Kreikalle.
– He näkevät, että Kreikan talous ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä, Schauman sanoo.
IMF on arvioinut Kreikan julkisen talouden olevan niin heikko, että Kreikasta tulee taas ensi vuonna nettolainanottaja muutaman vuoden tauon jälkeen.
Kreikan julkinen velka on noin 180 prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Euroopan talous- ja rahaliiton yläraja on 60 prosenttia. Pelkästään valtionvelkaa Kreikalla on noin 320 miljardia euroa, mikä on selvästi enemmän kuin kriisin kärjistyessä vuoden 2009 lopussa.
Euromaat vetävät Saksan johdolla päinvastaista linjaa kuin IMF. Ne eivät hyväksy Kreikan lainojen pääomien leikkaamista, korkeintaan muutoksia korkoon ja takaisinmaksuaikoihin, mikä sekin on eräänlaista velkojen leikkaamista.
Ratkaistavien ongelmien lista on pitkä: eläkkeiden leikkaus, yksityistäminen, veronkannan parantaminen, verojen korotukset, huonojen lainojen hoito. Maanviljelijät osoittivat mieltään suunniteltua eläkeuudistusta vastaan Ateenassa helmikuussa.
Ratkaistavien ongelmien lista on pitkä: eläkkeiden leikkaus, yksityistäminen, veronkannan parantaminen, verojen korotukset, huonojen lainojen hoito. Maanviljelijät osoittivat mieltään suunniteltua eläkeuudistusta vastaan Ateenassa helmikuussa. (KUVA: ALEXANDROS VLACHOS)
Kreikan ongelmakimpussa painaa myös pakolaiskriisi. Siinä Kreikka on EU-maista joutunut kantamaan ehkä raskainta taakkaa.
– Kun Kreikan paketista neuvoteltiin viime syksyllä, niin silloin ei vielä tiedetty, miten suureksi pakolaiskriisi kasvaa ja mikä Kreikan rooli siinä on. Varmasti IMF:n arviot Kreikan julkisen talouden tilasta ovat lähempänä totuutta kuin muiden laskelmat. IMF on selvästi pessimistisempi suhteessa siihen, miten paljon Kreikan julkista sektoria pystytään tervehdyttämään, ja kestämättömältähän se näyttää, Schauman sanoo.
”He pärjäävät kesään saakka, mutta sitten tulee seinä vastaan”
Kreikka tarvitsee kipeästi kolmannen tukipaketin euroja ensi kesänä, jolloin siltä erääntyy noin kymmenen miljardin euron edestä lainojen kuoletuksia ja korkoja.
– He pärjäävät kesään saakka, mutta sitten tulee seinä vastaan ja tilanne kärjistyy, jos he eivät siihen mennessä saa lisärahoitusta. Sitähän nyt pelätään, Schauman sanoo.
Kesällä erääntyvät lainat ovat isoja eriä Euroopan keskuspankille ja IMF:lle.
– Pienissä piireissä liikutaan, Schauman kuvaa tilannetta.
Kreikan ongelmakimpussa painaa myös pakolaiskriisi.
Kreikan ongelmakimpussa painaa myös pakolaiskriisi. (KUVA: Bulent Kilic)
Schaumanin mukaan eläkkeiden leikkaaminen on suurin avoinna oleva kysymys.
– Kreikka on täyttänyt suurimman osan niistä vaatimuksista, joita sille asetettiin. Maksuohjelma on mitoitettu sen mukaan, mitä Kreikka tulee tarvitsemaan, mutta ongelma tosiaan on, että he eivät ole tehneet kaikkea ja sen päälle tuli vielä tämä velkahelpotuskeskustelu.
Käyttääkö Kreikka pakolaistilannetta neuvotteluvalttina?
Eri medioissa on esiintynyt arveluja siitä, että Kreikka käyttäisi ankaraa pakolaistilannetta neuvotellakseen helpotuksia uusien lainojen ehtoihin. Schauman ei siihen usko.
– Päinvastoin Kreikka on hoitanut pakolaistilanteen ihan kunnialla eikä näytä siltä, että he käyttäisivät sitä (pakolaiskriisi) välineenä. Toisaalta me emme tiedä, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu.
Wessman on kriittisempi.
– Ehkä Kreikka näkee, että pakolaistilanne on yksi heidän neuvotteluvalteistaan. Kuvioita sotkee myös syksyllä avoimeksi jätetty asia siitä, saako maa jotain velkahelpotuksia. Monta mutkikasta asiaa on agendalla. Ei tätä mitenkään helppo ole ratkaista.
Euromaiden valtionvarainministerit kokoontuvat 22. huhtikuuta Amsterdamiin keskustelemaan Kreikan 3. lainaohjelman ensimmäisestä väliarviosta, jonka hyväksyminen on edellytys seuraavan lainaerän maksamiselle. Ilta-Sanomille kerrotaan hallituslähteistä, että vielä Amsterdamin kokouksessa ei tarvita lopullista hyväksyntää.
