Salakatselu
Salakuuntelu
Diaarinumero: R89/330
Esittelypäivä: 31.10.1989
Antopäivä: 20.3.1990
Taltio: 777
Ollessaan poliisin kuulusteltavana C oli vastoin poliisimiesten kieltoa salaa videolaittein tallentanut käytyä keskustelua. Tällä menettelyllään C ei ollut syyllistynyt salakatseluun tai -kuunteluun, koska se ei ollut loukannut poliisimiesten yksityisyyttä.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.3.1990
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Polvijärven kihlakunnanoikeuden päätös 26.11.1987
Virallisen syyttäjän sekä A:n ja B:n syytteestä kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyksi, että C oli 28.8.1987 Polvijärvellä Polvijärven nimismiespiirin virkahuoneessa, jossa hän oli tuolloin ollut nimismies A:n ja ylikonstaapeli B:n kuulusteltavana, luvattomasti ja vastoin heidän nimenomaista kieltoaan ja heidän tietämättään samanaikaisesti sekä äänitallentanut, mitä huoneessa tapahtui, että kuvannut mainittuja poliisimiehiä käyttäen siihen Grundig VS 150 VHS videokameraa lisälaitteineen ja TDK HS E-180 videokasettia. C oli näin luvattomasti valmistanut kasetille tallenteen, jossa oli A:n ja B:n kuvia ja puhetta.
Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on rikoslain 24 luvun 3 b §:n 1 ja 2 momentin ja 7 luvun 1 §:n nojalla tuominnut C:n yksin teoin tehdyistä salakuuntelusta ja salakatselusta 50 päiväsakkoa vastaavaan 7.500 markan sakkorangaistukseen sekä velvoittanut hänet suorittamaan vahingonkorvaukseksi henkilövahinkona A:lle 6.000 markkaa ja B:lle 7.000 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 28.8.1987 lukien, sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista A:lle 4.002,40 markkaa ja B:lle 3.500 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 26.11.1987 lukien. Kihlakunnanoikeus on lisäksi rikoslain 2 luvun 16 §:n 3 momentin nojalla julistanut videokameran lisälaitteineen, akun ja videokasetin valtiolle menetetyiksi. Vielä C on velvoitettu korvaamaan valtiolle sen varoista jutussa suoritetut todistelukustannukset 116 markkaa.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 7.3.1989
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi C oli saattanut jutun, on katsonut, että rikoslain 2 luvun 16 §:n 3 momentin mukaan rikoksen tekemiseen käytetyn esineen tuomitseminen menetetyksi oli harkinnanvaraista. Tässä tapauksessa videolaitteen huomattava taloudellinen arvo ja rikoksen laatu huomioon ottaen menettämisseuraamuksen tuomitseminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Kuitenkin takavarikkoon otettu videokasetti, jolle luvaton äänen ja kuvan tallentaminen oli tapahtunut, oli tuomittava menetetyksi.
A:lle ja B:lle ei ollut aiheutunut rikoksen johdosta kärsimystä tai muutakaan C:n korvattavaa henkilövahinkoa, koska kysymyksessä oleva videonauhoitus oli saatu heti teon jälkeen poliisin haltuun. Näillä sekä muutoin kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus, joka on alentanut C:n päiväsakon rahamäärää, on tuominnut C:n 50 päiväsakkoa vastaavaan 4.200 markan sakkorangaistukseen, hylännyt A:n ja B:n vahingonkorvausvaatimukset rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä ja vapauttanut C:n suorittamasta heille kihlakunnanoikeuden tuomitsemia korvauksia henkilövahingoista sekä alentanut korvauksia oikeudenkäyntikuluista siten, että C:n tuli niistä maksaa A:lle ja B:lle kummallekin 2.000 markkaa kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainittuine korkoineen. C on lisäksi vapautettu videokameran, sen lisälaitteiden ja akun menettämisestä ja niitä koskeva takavarikko on kumottu ja ne on määrätty palautettaviksi C:lle päätöksen saatua lainvoiman. Videokasetin menetetyksi tuomitsemisen ja todistajanpalkkioiden valtiolle korvaamisen osalta hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen voimaan.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
C:lle on myönnetty valituslupa 25.5.1989. Muutoksenhakemuksessaan C on vaatinut, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Virallinen syyttäjä, Outokummun piirin nimismiehen viransijainen D sekä A ja B erikseen ovat antaneet pyydetyt vastaukset. A on vaatinut korvausta vastauskuluistaan.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.3.1990
Perustelut
C on kutsuttu Polvijärven nimismiespiirin virkahuoneeseen poliisikuulusteluun. A ja B ovat kieltäneet C:tä videolaittein tallentamasta kuulustelua. C on kuitenkin salaa tallentanut asianosaisten tämän jälkeen käymää keskustelua. C on kuvannut ja äänittänyt vain sellaista, mistä hän luvallisesti virkahuoneessa ollessaan on A:n ja B:n tieten voinut omin aistein tehdä havaintoja. Teknisen laitteen avulla hän ei ole siten tallentanut keskustelutilanteesta mitään muita A:n ja B:n yksityisyyden kannalta merkityksellisiä seikkoja. Hän ei siten menettelyllään ole loukannut A:n ja B:n yksityisyyttä. C ei näin ollen ole syyllistynyt rikoslain 24 luvun 3 b §:ssä tarkoitettuun salakatseluun tai -kuunteluun.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan. Syyte C:tä vastaan yksin teoin tehdyistä salakuuntelusta ja salakatselusta hylätään. C vapautetaan sakkorangaistuksesta, menettämästä videokasettia ja korvaamasta A:n ja B:n oikeudenkäyntikuluja sekä valtion todistelukustannuksia.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Riihelä, Roos, Taipale ja Krook
