Viheraho.info
Yleinen keskustelu => LASTENSUOJELU => Aiheen aloitti: Viheraho - Lokakuu 21, 2017, 06:15:11 ap
-
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062321783174_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062321783174_uu.shtml)
Sosiaalivirkailijat väittivät äidin rikosrekisteriin tulleen merkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisterimerkintöjä.
Lastensuojelun asiakirjoihin on kirjattu huostaan otetun, nyt 7-vuotiaan lapsen kertoneen useasti, että hän ikävöi äitiä. Muutaman tunnin mittaisia valvottuja tapaamisia on kuitenkin ollut vain 20 kertaa viimeisen kahden vuoden aikana.
Lastensuojelun asiakirjoihin on kirjattu huostaan otetun, nyt 7-vuotiaan lapsen kertoneen useasti, että hän ikävöi äitiä. Muutaman tunnin mittaisia valvottuja tapaamisia on kuitenkin ollut vain 20 kertaa viimeisen kahden vuoden aikana.
- Sinä menet kyläpaikkaan siksi aikaa kun äiti saa asioita kuntoon.
Näin lupasi pohjoissuomalainen sosiaalityöntekijä 4-vuotiaalle lapselle, kun tämä sijoitettiin kiireellisesti ja vietiin päivystävään sijaisperheeseen vuonna 2013.
Nyt lupauksesta on kulunut kolme vuotta, eikä lapsi ole päässyt kyläpaikasta kotiin.
Kiireellisen sijoituksen syynä oli lapsen äidin ex-mieheen kohdistunut rikosepäily, johon äidillä ei ollut osuutta.
Kesällä 2014 hallinto-oikeus vahvisti huostaanoton, joskaan ei yksimielisesti. Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen ei nimittäin olisi hyväksynyt huostaanottoa, koska ei nähnyt sille riittäviä perusteita eikä lapsi ollut vaarassa.
Perhe ei myöskään ollut saanut avohuollon tukitoimia ennen huostaanottoa.
Keksitty rikosrekisteri
Lapsen äidin mukaan hallinto-oikeus perusti sijoituspäätöksen sosiaalityöntekijöiden valheellisiin merkintöihin.
- Minulle keksitty rikosrekisteri oli yksi huostaanottoperuste, äiti kertoo.
Hän vei juristinsa avulla asian syyttäjänvirastoon. Kihlakunnansyyttäjä määräsi toukokuussa 2016 poliisin aloittamaan esitutkinnan epäillystä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus päätyi syyttäjälle siksi, että poliisi oli aiemmin tehnyt asiassa päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa.
Esitutkinta koskee seitsemää paikkakunnan lastensuojelun viranhaltijaa, jotka ovat esittäneet asiakkaastaan virheellisen tiedon allekirjoittamissaan kirjelmissä. Virheellinen tieto on esitetty huostaan otetun lapsen äidistä. Sosiaalivirkailijat väittivät äidin rikosrekisteriin tulleen merkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisterimerkintöjä.
Valvottuja tapaamisia
Äiti ihmettelee, miksei asiakaskertomuksessa ole lain edellyttämällä tavalla mainintaa, kuka tietopyyntöjä on tehnyt, koska, kenelle ja millä perusteilla.
- Asiakirjoissa on luvaton määrä perätöntä tietoa, hän huokaa.
- Ja lokitietojen mukaan useat kymmenet lastensuojelutyöntekijät ovat käyneet niitä katselemassa.
Sosiaalityöntekijä on esimerkiksi perustellut lapsen ja äidin yhteydenpitorajoitusta väittämällä, että käräjäoikeus olisi määrännyt äidille lähestymiskiellon sijaisvanhempiin.
Tosiasiassa käräjätuomari hylkäsi sijaisvanhempien hakeman lähestymiskiellon huhtikuussa 2016, koska perusteita lähestymiskiellolle ei ollut.
Yhteydenpidon rajoittamisen muutkin perusteet vaikuttavalta hatarilta.
- Papereissa lukee, ettei lapseni saa olla kanssani, koska häntä pitää auttaa kiintymään sijaisperheeseen, äiti huokaa.
Hän kokee sijaisperheen omineen lapsen itselleen ja vieraannuttavan tämän juuristaan.
- Sijaisäiti vaatii tytärtäni kutsumaan häntä äidikseen ja perheen lapsia sisaruksikseen.
Lapsi ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana saanut olla kertaakaan äidillään yökylässä. Tapaamiset ovat olleet vain muutaman tunnin mittaisia valvottuja tapaamisia kerran kuukaudessa. Viimeisen puolen vuoden aikana lapsi ja äiti ovat saaneet puhua puhelimessa neljästi.
- Kaikki tämä on ollut suunnaton muutos lapselleni, joka ennen huostaanottoa oli ollut vain kaksi yötä erossa minusta, äiti kauhistelee.
ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN
Jäävejä työntekijöitä
Sosiaalityöntekijä sai vuonna 2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen toimittuaan virheellisesti esimerkiksi lapsen terveydenhuollon järjestämisessä. Vasta toukokuussa 2016 hänen tilalleen nimitettiin uusi sosiaalityöntekijä.
Syyttäjän esitutkintapäätöksen jälkeen myös toinen lapsen asioista vastannut sosiaalityöntekijä vaihdettiin. Lapsen asioita hoitavat nyt ne viranomaiset, joita ei ole syytä epäillä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
- Eikä heitä ole asiaani hoitaneiden joukossa enää monta, toteaa äiti lakonisesti.
Lapsi on alkanut oireilla sijaisperheessä asuessaan. Äiti onkin tehnyt potilas- ja sosiaaliasiamiehen avustuksella muistutuksen lapsen terveydenhoidosta paikkakunnan sairaalaan.
Muistutuksessa korostetaan, että lapsen potilasturvallisuutta on vaarannettu vakavasti hoitamalla lasta puutteellisten ja osin virheellisten, vain sijaisäidin ja aluehallintovirastolta muistutuksen saaneen sosiaaliviranomaisen kertomien esitietojen perusteella.
"Tämä ei ole minun koti"
Paikkakunnan lastensuojelussa ei ole toteutettu aluehallintovirastolta saatuja toimintaohjeita. Kyseisen perheen tapauksessa ei ole esimerkiksi korjattu asiakirjojen vääriä tietoja.
- Sosiaaliasiamiehet ovat tammikuusta lähtien pyytäneet lastensuojelusta yli 20 kertaa asiakirjoja ja vastauksia muistutuksiin. Tuloksetta, äiti sanoo.
Hän suree sitä, ettei ole onnistunut todistamaan viranomaisille olevansa riittävän hyvä äiti. Ei, vaikka tytön entisen päiväkodin johtaja on kuvaillut äidin ja lapsen vuorovaikutusta hyväksi, lämpimäksi ja äidilliseksi. Lausunnon mukaan lapsi tuli aina puhtaissa vaatteissa hoitoon, eikä koskaan sairaana. Lapsi viihtyi tarhassa ja kehittyi ikätasonsa mukaisesti.
Äiti hakee nyt 7-vuotiaan lapsensa huostaanoton purkua. Hän on sitoutunut tekemään kaikkensa, jotta lapsi saisi palata kotiin.
- Huostaanoton perusteita ei ole ja laki velvoittaa perheen yhdistämiseen, äiti perustelee.
Hän kaivaa mapista esiin asiakaskertomuksen joulukuulta 2013. Sinne on kirjattu lapsen sanoneen sijaishuoltopaikassa: "Tämä ei ole minun elämäni, tämä ei ole minun koti."
-----
Fakta
Syyttäjä määräsi poliisin aloittamaan esitutkinnan epäillystä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkinta koskee seitsemää lastensuojelun viranhaltijaa Pohjois-Suomessa, joista osa on tai on ollut esimiesasemassa.
Sosiaalivirkailijat väittivät virheellisesti, että huostaan otetun äidin rikosrekisteriin olisi tullut merkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisterimerkintöjä.
Iltalehti seuraa tutkinnan etenemistä. Paikkakunnan lastensuojelu ei käyttänyt kommentointimahdollisuuttaan tähän artikkeliin.
TEKSTI JA KUVA
MARIA SYVÄLÄ